Varustepenkkipunnerruksen ja varustevoimanoston SM-kilpailut 3.-5.1.2025 Hämeenlinna

Teksti: Hanna Ahola ja Tuomas Turunen, kuvat: Hanna Ahola

Alkuvuoden varustevoimanoston kilpailurintamalla kokeiltiin ensimmäisen kerran sitä, että varustepenkkipunnerruksen ja varustevoimanoston SM-kilpailut kilpailtiin samana viikonloppuna. Kilpailijoille tämä tiesi melko hapokasta viikonloppua, kun osa kilpailijoista osallistui molempiin kisoihin, parhaat sekä avoimessa sarjassa että masters -sarjoissa. Järjestäjän näkökulmasta menettely ei aiheuttanut mitään erityisiä muutoksia tai haasteita, mutta kilpailijoilta saataneen palautetta siitä, miten jatkossa voidaan kehittää kolmipäiväistä tapahtumaa.

Perjantai 1. kilpailupäivä – varustepenkkipunnerruksen huippuhetket

Tällä kertaa kisassa ei suomenennätyksiä nähty, vaikka sarjassa N84 kg Maria Moilasen kolmas yritys raudasta 168 kg oli lähellä onnistumista. N84+ kg Helena Rehnberg pisti pelin jännittäväksi paidan heittäessä rautaa kahdella ensimmäisellä yrityksellä vääriin ilmansuuntiin. Kolmannessa nostossa Helena lastautti kultaan vaadittavat 182,5 kg ja käskytti väkevämmin raudan suuntaa. Nosto hyväksytysti ylös ja suomenmestaruus siis Helenalle. Koska kisaajia oli vähänlaisesti, pistin kaikki tässä yhteisvertailuun, minkä lopputulos on sikäli mielenkiintoista, että kisan top 10 on mukavasti sekoitus myös eri ikäluokkia.

Naisten kisojen TOP 10

1. Helena Rehnberg (E-SV) N84+                        182,5 kg       84,05
2. Maria Moilanen (VarpVi) N84                          160 kg          83,93
3. Maria Kojoukhova (NIL) N57                           107,5 kg       69,67
4. Elisa Ahonen (VarpVi) N69                               107,5 kg       64,14
5. Ninni Kopola (SiSi) N18/63                               105 kg          63,42
6. Essi Närvä (PomPy) N18/69                             105 kg          61,73
7. Riina Hartikainen (EV) N23/52                         87,5 kg         61,46
8. Emilia Haataja (So-Vi) N84+                             122,5 kg       59,77
9. Joanna Linna (JP2000) N50/84                         110 kg          59,27
10. Tessa Toropainen (ÄV) N69                              100 kg          57,69

Miesten puolella kisojen peräkkäisyys näkyi osallistujamäärissä. Avoimessa luokassa nosti kolme urheaa. NIL:n Mikko Hänninen aloitti vain 2,5 kg alle henkilökohtaisen ennätyksensä, mikä ei löytänyt paikkaa rinnalta. Myös Hermanni Järvenpää epäonnistui avauksessaan 232,5 kg. Mikko lähti pelaamaan venäläistä ruletti ja pyysi toiseen henkilökohtaiset ennätysraudat 235 kg. Tämä rauta sitten koitui Mikon kohtaloksi ja näin oli kotiin lähteminen ilman mitalia. Hermanni sai toisellaan 242,5 kg hyväksytysti ylös ja tällä miesten sarjan mestaruus. Pisteet Mikolle kuitenkin rohkeasta mestaruustaistosta kolmen koplassa, tämä nosti kisan viihdearvoa sekä kanssa kilpailijoiden sykettä aina viimeisiin nostoihin asti.

Nuorten miesten puolella nähtiin kolme edustajaa. TVN:n Veeti Karhu päätti lisätä oman kisansa jännitystä jättäen painonvedon aina viimeisille minuuteille. Vielä edellisenä vuorokautena vaaka näytti Veetille 77 kg ja puntarin alkaessa luku oli 850 g yli sarjan. Sitkeästi Veeti hikoili fillarin päällä ja saunassa ja vielä käveli omin jaloin uusinta punnitukseen. Paljon ei aikaa jäänyt tankkailuun, mutta toisella nostolla Veeti vielä jaksoi punnertaa 125 kg. Viimeisellä nostolla Veeti lähti yrittämään omaa ennätystä 140 kg, mutta ei ihmekään, että painoi liikaa. Kuitenkin taisi itsessään tuo painonveto olla Veetille omanlainen ennätys.

40-vuotiaissa nähtiin myös hienoa pistekisailua nostajien kesken. Avauksien jälkeen Juha-Matti Englund korotti 125 kg, mikä onnistuessaan ei olisi muuttanut sijoitusta, liekö siis suojannut kolmatta sijaansa. Jani Laaksonen pyysi kolmanteen henkilökohtaiset ennätysraudat 217,5 kg, jolla olisi vienyt pronssimitalin. Lähellä onnistumista tämä yritys olikin, mutta tanko paiskautui ylösnoston aikana kiinni telineisiin, ja näin oli 205 kg tuloksella tyytyminen neljänteen sijaan. Lasse Arkela yritti 195 kg nostolla kiilata kärkipaikalle ja rauta nousikin suorille käsille, mutta niin irtosi takamuskin penkistä noston aikana, joten Lasse kuittasi hopean hymyssä suin. Mikko Tiensuulle sarjan mestaruus 240 kg toisella nostollaan ja jätti kolmannen väliin palautellen jo kohti seuraavan päivän kisaa.

50-vuotiaissa ei syntynyt samanlaista mitalitaistoa, kuin nuoremmassa masters-sarjassa. E-SV:n Petteri Nousiainen toki pisti pelin sen verran jännäksi, että sai vasta viimeisellä nostolla 180 kg hyväksytysti ylös, joten ennen sitä OPT:n Mikko Fasse saattoi jo haaveilla mitalipallista. Mestaruuden pokkasi ylivoimaisesti E-IT:n Petteri Laurikainen 245 kg nostolla.

Miesten kisojen TOP 10

1. Petteri Laurikainen (E-IT) M50/93                   245 kg          81,82
2. Hermanni Järvenpää (PomPy) M105              242,5 kg       75,48
3. Mikko Tiensuu (TamRy) M40/120+                 240 kg          70,08
4. Stig-Erik Björkqvist (NyKK) M60/83                182,5 kg       66,21
5. Lasse Arkela (E-IT) M40/83                              182,5 kg       65,87
6. Petri Rinkinen (RAV) M50/105                         210 kg          65,53
7. Tomi Koskinen (I-HV) M105                             200 kg          63,35
8. Juha-Matti Englund (RAYVO) M40/59             117,5 kg       61,74
9. Petteri Nousiainen (E-SV) M50/93                  180 kg          60,19
10. Mikko Fasse (OPT) M50/93                              165 kg          58,61

Lauantai 2. kilpailupäivä – varustevoimanoston SM-kilpailun 2025 parhaat palat

Voimanoston puolella kisailu tarjosi sykähdyttäviä hetkiä niin SE-nostojen osalta, mutta ennen kaikkea uusi kilpailuasetelma pisteissä toi jännitystä monissa sarjoissa. Oli myös hienoa nähdä, kuinka hyvin huoltajat osasivat laskea mitalin kirkastukseen tai mestaruuteen vaadittavat raudat. Positiivisen kautta tämäkin, huoltajan näppärät taidot nousivat jälleen arvoonsa sitten 90-luvun taskulaskimien ja paperille kirjausten jälkeen.

18-vuotiaissa tytöissä Nelli Korpi (KemaKu) otti penkissä toisella nostolla nimiinsä N18/76 kg sarjan SE:n luvuin 93,5 kg. Nelli veti toisella nostolla tyylikkäästi yhteistuloksen 406 kg, jolla varmisti pronssin. PomPyn Essi Närvä sen sijaan lähti hopean varmistuttua kokeilemaan, miten paljon 165 kilon vetotanko painaa. Tällä hän olisi vaihtanut palkintopallilla paikkaa SiSin Ninni Kopolan kanssa, mutta vielä 7,5 kg lisäys Essin PR:ään oli liikaa. Mestaruus siis Ninnille, jota sävytti myös sarjan N18/63 kg kyykyn SE:n 167,5 kg.

23-vuotiaissa RK:n Eerika Palosaari sai rauhassa nostaa mestaruuteen vaadittavia rautoja, mutta himmeistä mitaleista JVK:n Emma Honkonen ja LIKE:n Rosanna Lampela lähti kisailuun. Rosannan ei pitänyt alun perin kisata, mutta viime hetkellä kuitenkin tuli halu mukaan lavalle, vaikka sitten kesken treenikauden. Emma puolestaan tarjosi majatalon emännälleen tasoitusta penkissä, jääden varmisteltuun aloitusrautaan 50 kg. Viimeinen vetokierros jälleen ratkaisi tämänkin pelin – ainakin melkein. Emma veti varmasti viimeisellä 152,5 kg, pakottaen Rosannan vielä korottamaan epäonnistuneen vedon jälkeen raudat 155 kg. Tiukasti Rosanna taisteli tämän ylös, mutta riemu oli liian aikainen. Emma piti hopea sijansa, sillä sihteerien pöydällä oli jäänyt merkitsemättä Emman viimeinen vetorauta hyväksyttäväksi. Ehkä en kuitenkaan tässä jäisi jossittelemaan, sillä hopea veto olisi vaatinut Rosannalta 160 kg.

N50-ikäluokassa TVN:n Nina Honka ei saanut mukaansa haastajia, mutta siitä huolimatta hän nosti upeasti kaunistaen sarjan suomenennätyksiä. Jalkakyykyssä se kirjataan nyt luvuin 155 kg, maastanostossa 168 kg ja yhteistuloksessa 408 kg. Penkiltä vielä raudat jäivät kaihertamaan, mutta viisi suomenennätystä ja -mestaruus, niin suoritukseen ei voi olla kuin tyytyväinen.

N60-ikäluokassa ainut osallistuja E-SV:n Seija Skogman pisti painoluokan 69 kg kyykyn SE-luvut uusiksi 111 kg sekä penkiltä ne kirjataan nyt 90 kg. Toinen kisapäivä kävi kunnon päälle, mutta sitkeästi Seija nosti penkiltä tällöin uusiksi 90 kg sarjaa ylemmäksi saaden myös N60/76 kg sarjan SE:n nimiinsä.

Sunnuntai 3. kilpailupäivä

Sunnuntaina naisten kisa tarjosi kolmen kärjen kamppailua. OPT:n Sofia Räihä sai kolmannella kyykyllä SE:n nimiinsä 205,5 kg. Penkin jälkeen tulostaulu oli jouluisen punainen, mutta valmentaja Mats Finne totesi tyytyväisenä, että nyt näyttää siltä, että ollaan varustekisassa. Allekirjoitan tämän, että varustekisa on oma lajinsa, ja sen tunteen tietää vain ne nostajat, jotka ovat puuskuttaneet juuri kolmannen kyykyn ylös, ja aikaa on 20 minuuttia penkin alkuun, eli lämmittelyn voi joutua aloittamaan vielä tiukka kyykkypuku päällä. Myöskään Hämeenlinnassa ei jäänyt aikaa ylimääräisiin puuskutteluihin lajien välissä, mikä näkyi vetoon lähtiessä, kun leidien selät olivat enemmän tai vähemmän krampissa. Lavalla ei ollut aikaa miettiä sitä, ja kolmen kärjestä Olivia Kyösti aloitti vedot 155 kilolla. Janika Silvennoinen avasi vedon 175 kilolla ja Sofia 177,5 kg. Olivia oli päättänyt, että himmeimpiä mitaleita riittää, joten kullasta taistellaan ja pyysi toiseen vetoon 170 kg. Tämä epäonnistui ja Janika oli lastauttanut Olivian aloitusta vastaan vaadittavat 187,5 kg, jolla hän kiilasi hopealle. Sofia piti piikki paikkaansa 185 kg vedolla. Kolmannella kierroksella Olivian veto jäi lattiaan, näin pronssia siis Olivialle, mutta lippu maajoukkueeseen tuli lunastettua. Koska Sofia oli mennyt menojansa, ja hopea oli Janikalle varmistunut, pyysi hän viimeiseen vetoon uudet SE-raudat 203,5 kg. Tällä kertaa rauta painoi liikaa, mutta matka jatkuu Olivian tavoin kohti maajoukkuekilpailuja.

M60-ikäluokassa SE-lukuja paukutteli myös valmentaja Kari Räihä (OPT) sarjaan 74 kg. Kyykyssä Kari nosti Sofian tavoin 205,5 kg ja maastanostossa 232,5 kg. Painoluokassa 120 kg So-Vin ”seurakapteeni” Jari Niskanen kyykkäsi SE-luvuiksi 265,5 kg.

M70-ikäluokassa Juhani Niemi pisti sarjan 59 kg luvut uusiksi. Jalkakyykyn 155 kg kirjataan SE:ksi myös ikäluokkiin M50 ja M60. Maastanosto 153 kg toi myös yhteistuloksen SE:n lukuihin 378 kg. Näillä ennätysluvuilla Juhani sai ikäluokan hopeaa, kun Antero Juntunen (ÄmVoima) kuittasi viimeisellä vedolla 225,5 kg päästen pisteissä ykköspaikalle. Anteron jalkakyykky 190 kg ja maastanosto 225,5 kg kirjataan myös SE-luvuiksi painoluokkaan 93 kg. Pronssille sijoittunut Mauri Hyrkäs (Huima) veti painoluokan 105 kg SE-romut 205 kg.

Sitten oli vuorossa odotettu miesten avoin sarja, jossa nosti lopulta vain 7 nostajaa. Tomi Määtällä oli selkä krampissa jo viikkoa ennen kisaa, ja Hämeenlinnaan lähdettiin arpoen, jokohan selkä antaisi myöden, mutta ei. Kovasta huoltotyöstä huolimatta krampit pakottivat lopettamaan kisan ennen lavalle nousua. Pisteet kuitenkin Tomille (kuin myös Seijalle), että nostoihin annettiin solidaarisuuskorotukset, jotta kanssa kilpailijat saavat pari minuuttia tasata sykettä, ennen kuin siteitä kiristeltiin ja noustiin uudelleen lavalle. Kun raudat ovat ns. yli 100 % oman maksimin, palautuminen nostoista nousee uuteen merkitykseen verraten klassiseen kilpailuun.

Aina aurinkoinen Antti Savolainen (TNT) oli pyhien jälkeen yhtä hymyä tavanomaista sarjaa ylempänä. Salaperäisesti Antti naureskeli, että ei ole juuri ehtinyt treenata sitten talonrakennuspuuhien ja perheajan keskellä, mutta kuitenkin kolmannella jalkakyykyllä tykitti uuden SE:n 288,5 kg sekä veti maasta SE-luvut 303,5 kg. Vaikka Antilla on jo 26. kisavuosi alkanut, niin ehkä tuohon väliin mahtuu kuitenkin muutama harjoitus. Kuten Antti itse toteaa, ei enää määrällä vaan laadulla. Mestaruus myös Antille ja miesten sarjassa pisteissä toiseksi paras.

Painoluokassa 83 kg Matias Viiperi (NPower) dominoi näyttävästi valmentajan heilutellessa tahtipuikkoa paikan päällä. Matias kyykkäsi SE:n 337,5 kg, penkiltä nousi 267,5 kg ja 295 kilon maastaveto oikeutti yhteistuloksen SE-lukuihin 900 kg. Näin myös Matias pääsi uuden sataluvun kerhoon. Mestaruus luonnollisesti sekä pisteiden paras nostaja. Kisan kolmanneksi paras mies ja toinen 900 kg nostaja löytyi sarjasta 120+ kg. E-SV:n nuori herrasmies Santeri Helin pisti omaan yhteistulokseen 67,5 kg lisää, joten tämä nimi kannattaa pitää mielessä. Santerin suoritusten vanavedessä myös saman seuran valmentaja Kaj Mattila teki sunnuntaina maininnan arvoisia nostoja päätyen 770 kg yhteistulokseen.

IPF GL best of the best TOP 10

NAISET

1. Sofia Räihä (OPT) N63                                      513 kg          92,68
2. Janika Silvennoinen (LIKE) N63                       485 kg          88,05
3. Olivia Kyösti (PV-81) N57                                 435 kg          87,98
4. Mari Ukkonen (JuPu) N52                                405 kg          82,99
5. Nina Honka (TVN) N50/57                               406 kg          79,20
6. Eerika Palosaari (RK) N23/63                          430 kg          78,52
7. Ninni Kopola (SiSi) N18/63                              410 kg          74,15
8. Essi Närvä (PomPy) N18/69                             410 kg          72,22
9. Emma Honkonen (JVK) N23/63                      365 kg          67,40
10. Nelli Korpi (KemaKu) N18/76                          406 kg          67,20

MIEHET

1. Matias Viiperi (NPower) M83                          900 kg          104,08
2. Antti Savolainen (TNT) M74                             777 kg          101,35
3. Santeri Helin (E-SV) M120+                              900 kg          86,49
4. Jussi Kangasvieri (NPower) M120                   855 kg          86,05
5. Tarmo Lähdesmäki (KajKu) M105                   830 kg          84,97
6. Toni Kuusi (TamRy) M40/83                             715 kg          82,68
7. Kaj Mattila (E-SV) M50/120                               770 kg          76,48
8. Ville Niskanen (SoVi) M120                               730 kg          71,53
9. Mikko Tiensuu (TamRy) M40/120+                 740 kg          71,00
10. Janne Hakala (TamRy) M40/120+                    705 kg          67,60

Lopputunnelmat

Kaiken kaikkiaan kolmen päivän aikana nähtiin paljon hyvää voimanostourheilua. Kilpailujen tunnelma oli erityisen lämmin ja yhteisöllisyys välittyi jokaisen tekemisestä. On toki toivottavaa, että tulevaisuus tuo uusia harrastajia myös varustepuolelle, jotta ikäluokissa nähdään todellista kamppailua mitaleista. Tämä tuo myös katsojille jännitystä ja enemmän seurattavaa kisan aikana.

Viime vuonna käytiin paljon keskustelua siitä, onko käyttöön otettu sääntöuudistus, joka johtaa joissakin ikäluokissa mitalien jakamiseen IPF GL -pisteiden perusteella onnistunut uudistus, tai onko tämä oikea tapa kilpailla mitaleista. Ainakin kisaviikonlopun perusteella kilpailullisuus lisääntyi, ja useissa sarjoissa nähtiin aidosti jännittäviä kilpailuita, joissa huoltajat joutuivat taktikoimaan ja nostajat nostamaan viimeiseen nostoon asti. Aika näyttää, jääkö kokeilu pysyväksi.

Muutos nostaa myös kisakuuluttajan omaan arvoonsa. Pisteiden noustessa joissakin ikäluokissa ratkaisevaan rooliin kuuluttaja on ainoa, joka voi pitää yleisöä paikan päällä ja streemissä kartalla siitä, millainen kamppailu pisteistä on käynnissä, ja miten korotukset, onnistumiset ja epäonnistumiset vaikuttavat sijoituksiin.

Kirjoittajien toiveena olisi, että kilpailuihin ilmoittautuisi kilpailijoita siinä määrin, ettei pistelaskulle olisi edes tarvetta. Asiassa ei ole yhtä oikeaa mielipidettä, mutta tosiasia on sekin, että jos kilpailijat vuosi vuodelta vähenevät, ei mitaleja lopulta jaeta sen paremmin kilojen kuin pisteidenkään perusteella.

Omasta puolestamme olisi mielenkiintoista nähdä, millaisia rautoja kovat klassisen voimanoston nostajat tekisivät varustepuolella. Esimerkiksi Niko Lapin kyykky voisi nousta trikoilla ja siteillä melko mielenkiintoisiin lukuihin. Jos joku kokee, että olisi ansainnut tulla mainituksi tässä yhteydessä, niin nimeä kilpailijalistaan ja tulosta pöytäkirjoihin, koska varmasti muitakin potentiaalisia kykyjä on. Toki yhtäkkinen hyppäys varustepuolelle ei todellisuudessa ole ihan pieni tai helppo juttu, mutta se ei muuta sitä, että tulokset voisivat olla kovia. Uskon, että tämä herättäisi kiinnostusta muissakin kuin tämän jutun kirjoittajissa.

Niin kauan, kuin edellinen toive ei toteudu, on tehtävä pienempiä hyviä tekoja. Pitää ilmoittautua itse mukaan kisaan ja ottaa omasta seurasta mukaan houkuttelemalla, lahjomalla, huijaamalla huoltajapyynnöllä tai keinolla millä hyvänsä joku uusi nostaja. Näinä kovina aikoina mitaleja on niukasti, mutta jokainen voi haastaa itsensä tehdä kilpailusta kilpailun. Se voi vahingossa olla ihan mukava tapa viettää viikonloppu.

Kiitos kisaajille, liiton toimitsijoille ja tuomareille sekä järjestävän seuran niin toimitsijoille, keittiölle sekä erityisesti väsymättömille lavamiehille. Kiitos myös TEHO Suomi ja Kotipizza kilpailijoiden palkinnoista.

Team LIKE ja TEHO-areenan väki kiittää kaikkia viikonlopun aikana mukana olleita sekä onnittelee vielä jokaista kisaajaa ja valmentajaa erikseen!

TULOKSET: varustepenkkipunnerrus / varustevoimanosto