Teksti: Hanna Ahola ja Tuomas Turunen, kuvat: Päivi Ristolainen ja Hanna Ahola
Kolme viikkoa ehti vierähtää ja jotakuinkin magnesiumpöly laskeutua, kun kisapaikkaa rakenneltiin uusiksi Hämeenlinnassa. Joukolle väli oli sen verran pitkä, että tekaisi hän väliin vielä Hämeenlinnan vahvin 2024 -kilpailut, niin ei loppuvuosi käy tylsäksi Hämeenlinnan urheilun ystäville.
Edellinen kisa herätti paljon keskustelua aina kisalogoa myöden. Voidaanko sanoa, että Hämeenlinnan seura teki oman osansa ja käden jälkensä voimanoston historiaan. Somekeskusteluun ei lähdetty ottamaan kantaa, koska useita vaihtoehtoja, joita esiteltiin, oli jo aikaisemmin pyöritelty mielessä, mutta jokaisella muutoksella on myös kääntöpuolensa.
Kun avoimen SM-kisaan lava käännettiin tuo 180 astetta, sekä kulku streemin taustalla muutettiin, niin tämän seurauksena myös osa katsomotilasta jäi kapasiteetin ulkopuolelle. Palataan tähän kuitenkin loppuyhteenvedossa.
Kisoihin oli ilmoittautunut 170 nostajaa, mutta flunssat ja loukkaantumiset verottivat tästä omansa. Jotta tästä raportista ei tule historiallisen pitkä, keskitymme käymään läpi mehukkaimmat hetket ja mitalitaistot.
Perjantai
SM-kisan aloittivat aamulla naisten sarjat 57-63 kg. Sarja 57 kg ei tarjonnut yllätyksiä, mutta sarjaa dominoiva OPT:n Satu Pylväs viihdytti uudella maastavedon ja yhteistuloksen SE:lla. Satulla oli kunto osunut hyvin kohdalleen ja hän antoi siitä esimakua jo kyykkäämällä henkilökohtaisen ennätyksen 150 kg. Penkistä Satu keräsi yhteistulokseen 92,5 kg ja sitten onnistuneella 192,5 kg vedolla sinetöitiin yhteistuloksen SE lukemiin 435 kg.
Painoluokassa 63 kg nähtiin ensimmäinen jännitysnäytelmä itsenäisyyspäiväiltana, jota oli tullut seuraamaan mukava määrä ihmisiä. OPT:n Fanni Savela oli laihduttanut painoluokkaa alemmaksi ja Ylöjärven Ryhdin Jonna Alangon treenit lupailivat myös ennätyskuntoa. Sitten vielä viime vuoden hopeamitalisti TVN:n Helmi Aarnio janosi mitalin kirkastusta. Painoluokka oli kerännyt nostajia 15, joten näytelmää sävytti myös se, että urheilijat oli jaettu kahteen ryhmään. Kolmen kärki kuitenkin lähti tasaisesti liikkeelle, ja rinta rinnan jokainen päättyi viimeisellä nostamaan 165 kg onnistuneesti. Penkissä sitten Fanni kauhoi jo etumatkaa aloituksella 112,5 kg, ja sitten vielä penkkaamalla uuden SE:n 117 kg. Tässä vaiheessa 24,5 kg johto teki sen, että jo aloitusveto lupasi Fannille kultaa. Kun Fanni oli ladannut mestaruuspaineet harteiltaan, veti hän vielä toisella 193 kg ja viimeisellä 203 kg, mikä on sarjan SE sekä yhteistuloksen SE 485 kg. Jonna sai tehdä työtä pitääkseen Helmin pois hopeapallilta, ja hän veti jokaisen vetonsa tyylikkäästi kasaten yhteistulokseen 447,5 kg. Helmi yritti viimeisellä vedolla vielä ohi pyytäessään tankoon 198 kg, mutta vielä maanvetovoima veti rautaa puoleensa enemmän kuin Helmi. Helmille yhteistuloksella 440 kg sarjan pronssia. Jännittävä aamu sai arvoisensa päätöksen, ja jäämme odottamaan mitä ensi vuosi tuokaan tullessaan tähän painoluokkaan.
Päivällä lavalle asteli miehet sarjoissa 66-83 kg. Sarjassa 66 kg ei tullut yllätyksiä ja TNT:n Antti Savolainen näytti vielä 46-vuotiaana olevansa parhaassa kunnossaan. Antti otti viimeisellä jalkakyykyllä 223 kg ja vedossa viimeisellä 281,5 kg, joten nämä sekä yhteistulos 652 kg ovat avoimen ikäluokan sekä M40-ikäluokan uusia SE-tuloksia.
74 kg luokassa mitalien jako oli kuin 66 kg toisinto. OPT:n Jani Haapamäki pisti kolme viikkoa sitten nostamansa kyykyn SE:n uusiin lukuihin 253,5 kg. Penkin osalta myös nyt kunto oli parempi ja kolme onnistunutta nostoa toi 172,5 kg yhteistulokseen mukaan. Myös veto kulki hienosti ja 275 kilolla yhteistuloksen SE kirjataan lukuihin 701 kg. Janille siis sarjan mestaruus ja pisteissä miesten 2. paras. Vielä ei nuoremmat olleet lähellä kiusoittelemassa, kun OSC:n Elmeri Kujala nosti hopealle tuloksella 667,5 kg. Toki ensi vuonna voi olla odotettavissa jo jännittävää kamppailua, jos nuorten kehitys jatkuu nykyisellä vauhdilla ja saadaan vielä Elmerin kilpaveli Anton Nykänen samaan kisaan.
OPT:n Mikko Ronkainen vastasi sarjan 83 kg herruudesta ja tehtaili myös jalkakyykyn 267,5 kg sekä yhteistuloksen 742,5 kg uudet SE-tulokset. Sarjan ylivoimaisella mestaruudella Mikko oli miesten pistekisassa 3. paras. Himmeimmistä mitaleista sitten nähtiin jo taistelua Rannikon voiman Masaro Delphinin, MaxPowerin Henri Vauton sekä OpLin Markus Karttusen toimesta. Masaro otti kyykystä Henriin ja Markukseen 10-15 kg kaulan, mutta penkissä sitten herrasmiehenä teki tilaa samalle linjalle. Ensimmäisten vetojen jälkeen Masarolla oli kasassa 637,5 kg ja Henri veti painavampana 640 kg yhteistuloksella edelle. Markus kärkkyi 630 kg yhteistuloksella muiden siirtoja. Masaro ja Henri korottivat molemmat toiseen vetoon 15 kg, joten sijoitukset säilyivät samoina. Markus otti kärkeä kiinni vetämällä aloitukseensa 20 kg lisää. Kuitenkin kärki miehistä Markus oli heikoin vetäjä, niin hän joutui viimeiselle kierrokselle ensimmäisenä. Rohkea kympin korotus eli 250 kg veto kyllä nousi, mutta hienoisen reisitunkkauksen avustuksella, joten tätä vetoa ei laskettu mukaan yhteistulokseen, ja näin siis tulokseksi kirjattiin 650 kg. Henrin mitali oli tässä kohtaa varma, mutta väri vielä valitsematta. Henri korotti viimeiseen vetoon 5 kg ja näin yhteistulosta 660 kg kasassa. Masaro kolmikon vahvimpana vetäjänä pystyi tekemään vielä muutoksen ja rautaa valittiin tankoon hopeaan vaadittavat 277,5 kg. Veto saavutti loppuasennon hyväksyttävästi ja tasatuloksella Masarolle hopeaa ja Henrille pronssia puolen kilon elopainon erolla. Molempien vetoihin näytti jäävän vielä varoja, joten sen puolesta saattoi jäädä myös saunan lauteille jälkipuinteja, mutta aina tulee uusia kisoja ja jäipä tästäkin katsojille jännitettävää ensi vuoteen.
Perjantai-illan kruunasi miesten 93 kg painoluokan kisailut. Neljän kärki tarjosi taas jännittävää taistelua, ja tämäkään kisa ei ollut kisattu ennen viimeisiä vetoja. Kyykyssä SalVon Remu Rokka otti piikkipaikan tuloksella 285 kg, mutta kahden lajin jälkeen Antti Hakamäki teki kaulaa Remuun 12,5 kg. Kun tanko laskettiin lattiaan, Antti joutui kärjestä ensimmäisenä vetovuoroon 250 kilolla. Yhteistulosta tällä kasassa 702,5 kg. Remu Rokka veti 270 kg, jolla ykkösnimi vaihtui 710 kilon yhteistuloksella. TVN:n Mikko Nuolioja avasi rohkeasti 280 kg vedolla ja kevyempänä siirtyen piikkipaikalle. Avauksien perusteella on aina hankala arvioida, kuinka paljon kelläkin jäi nostoonsa varaa, mutta tässä kohtaa allekirjoittaneen silmään näytti, että Mikko ei pysy korotuksissa mukana. Toinen kierros vastasi tähän spekulointiin, kun 290 kg jäi Mikolla polviin ja Remu piti kärkipaikkansa. Kolmannen kierroksen avasi Hakamäki vetämällä 280 kg, ja vaikka polvet hienoisesti vatkasivat loppuasennossa, tuomarit palkitsivat vedon kolmella valkoisella. Toki nykytekniikan hidaste on armoton, ja paljastaa monista nostoista virheitä näin jälkispekulointia varten. Mikon pronssia hätyytti Oskari Helenius, joten Mikko ei lähtenyt enää hopea jahtiin, vaan veti 290 kg loppuasentoon. Tyylikäs nousu Mikolta kakkoskierroksen jälkeen. Tällä vedolla hän pakotti Oskarin kokeilemaan 312,5 kiloa, mikä oli vielä Oskarille liikaa. Remu korotti viimeiseen vetoon kultaan vaadittavat 292,5 kg, mikä oli selvästi liikaa. Antti Hakamäki lopulta siis pokkasi sarjan mestaruuden.
Lauantai
Naisten painoluokassa 69 kg nähtiin 17 nostajaa. Meri Kallio (MeVo) nosti omassa luokassaan, mutta jälleen himmeimpien mitalien jahti tarjoili jännittäviä hetkiä katsojille. Avausvetojen jälkeen Angeliina Halkosaari (Hkaanto) piti 2. paikkaansa 2,5 kg johdolla. Jenna Tuomainen (OSC) hengitteli niskaan, kun Jenny Björkström (NPower) ja Hanne Ahonen (JVK) olivat Jennan perässä 10-12,5 kg päässä. Toinen kierros ei muuttanut sijoituksia, mutta näytti siltä, että Jenny ja Hanne jäivät taistelemaan pistesijasta. Kolmas kierros alkakoon. Jenny epäonnistui vedossa, mikä oli ehkä odotettavaa kakkosvedon perusteella, mutta pisteet taistelusta. Hanne lastautti 4. sijaan vaadittavat 182,5 kg, ja tiukkaakin tiukemman suorituksen jälkeen tuomarit palkitsivat vedon valkoisilla valoilla. Jenna korotti hopeaan vaadittavat 185 kg ja veti tämän sisulla loppuasentoon. Angeliinalle kevyempänä riitti Jennan voittoon tasatulos, joten kolmas veto rauta muutettiin 197,5 kiloon. Tämän myös Angeliina taisteli ylös, joten hopea siirtyi hänen kaulaan yhteistuloksella 427,5 kg ja samalla tuloksella pronssi Jennalle. Merille mestaruus tuloksella 455 kg. Mielenkiintoa olisi saatu kisaan lisää, jos Johanna Kankus olisi lähtenyt paikalle rohkeiden miesten tavoin haastamaan nuoria, mutta uskotaan että tämänkin sarjan nuorisojaosto pistää ensi vuonna entistä jännittävämpää kamppailua pystyyn.
Myös sarja 76 kg oli kerännyt kunnioitettavat 17 nostajaa, minkä vuoksi nostajat olivat jaettu kahteen ryhmään. Mestaruudesta ei saatu taistelua Ellen Grönlundin tehdessä selvää jälkeä joka lajissa nostaen puhtaan ysin suoran. Jalkakyykyssä hän kirjautti viimeisellä nostolla SE-luvuiksi 206 kg. Penkistä kolmannella 117,5 kg eli viiden kilon korotus henkilökohtaiseen ennätykseen. Pistekisan vuoksi Ellen jätti viimeiseen vetoon huhuille tilaa, mutta 215 kg vedollakin yhteistuloksen SE 538,5 kg, sarjan mestaruus sekä naisten pistekisan voitto. JoPuPo:n Marketta Harjunen hyppäsi ensimmäistä kertaa sarjaan nostamaan alemmasta painoluokasta, ja tämä osoittautui hyväksi peliliikkeeksi. Kyykyssä Marketta nosti henkilökohtaisen ennätyksen 192,5 kg ja penkissä myös 87,5 kg. Vedossa aloituksen kireys sai nostajankin pelästymään niin, että toisessa vedossa oli selkeästi enemmän yritystä ja adrenaliinia, 180 kg napsahtaessa nätisti loppuasentoon. Viimeinen veto ei olisi muuttanut lopputulosta, liekö tämä vaikuttanut yritykseen. 460 kg yhteistuloksella siis hopeaa. TVN:n Elsi Leikko nosti myös turvallisen matkan päässä omaa kisaansa pronssista päätyen omaan ennätykseen yhteistuloksesta 445 kg. Verraten viime vuoteen sarjan nostajamäärä oli kolminkertainen ja toivottavaa onkin, että tämä jatkuu myös ensi vuonna. Tässäkin painoluokassa nähtiin useita kahinoita oman sijoituksen kirkastuksesta. Nämä kaikki ovat niitä hienoja hetkiä niin urheilijoille, kuin katsojille kun pääsee katsomaan monen urheilijan parasta tekemistään ja itsensä ylittämistä.
Lauantai-illan päätti 105 kg sarjan miehet. Järvisalo oli hypännyt raskaampaan sarjaan, joten HAK:n Tomas Lindblom heilutti tahtipuikkoa kärjessä. Tomas kyykkäsi kolme onnistunutta tulokseksi 300 kg. Paul Ahokas (Hkaanto) pysyi vielä kyykyssä mukana kyykäten 305 kg, mutta penkillä Paul antoi liikaa tasoitusta, jääden 20 kg Tomaksen sen hetkisestä yhteistuloksesta. Kuitenkin OPT:n Tenho Salo kiri penkin jälkeen Paulin ohi painavampana nuo vaadittavat 2,5 kg.
Tomas veti toisella 325 kg ja tällä vedolla pääsi myös 800 kg yhteistuloksen herrojen kerhoon. Paul lähti rauhallisesti suorittamaan omaa vetosarjaa ja viimeisellä veti tiukasti mutta hyväksytysti 317,5 kg ja sitten jäätiin katselemaan Tenhon vastausta. Tenho lastautti hopeaan vaadittavat 320 kg, mutta tällä kertaa Tenho hilasi sen polviin asti. Tuloksella 772,5 kg Paulille hopeaa ja Tenholle pronssia. Vaikka Tenhokin teki upeasti omia ennätyksiä, Paul nousi melkoisena mustana hevosena vuoden aikana tehdyllä 47,5 kg tuloskehityksellä. Yhdet koko viikonlopun tyylikkäimmistä kyykyistä suoritti Georgios Pantelidis (HartVo) ja häneltäkin on syytä odottaa vahvaa tekemistä tulevissa kisoissa. Toistan tässä itseäni, painoluokka tulee tarjoamaan yhä mehukkaampia taistoja tulevina vuosina.
Sunnuntai
Naisten pienimmät painoluokat eivät tarjonneet yllätyksiä. Olivia Kyösti (PV-81) teki perussuorituksellaan 380 kg, jolla oikeutetusti mestaruus.
Naisten sarjassa alle 84 kg oli myös ilahduttava osallistujamäärä 11 nostajalla. Tämä myös näkyi tasossa, kun se mikä viime vuonna riitti mitalille, sillä tuloksella Hämeenlinnassa hätyytettiin viidettä sijaa. Mira Lahtinen (SaJy) otti lentävän lähdön kyykyssä 190 kg. Penkiltä Mira nosti 132,5 kg jättäen sarjan muut naiset kauas Miran katseen siintäessä jo maaliviivalla. Vedossa 213,5 kg, mikä siis sarjan uusi SE ja yhteistuloksella 536 kg SE, mestaruus ja pistekisan kolmas sija. Toiseksi nostanut Leena Saastamoinen (KiurU) tehtaili kasan omia ennätyksiä ja saldoksi 482,5 kg. Tämän painoluokan musta hevonen oli Tiina Parviainen (KemaKu), joka teki keväällä nostamaan yhteistulokseen 27,5 kg parannuksen. Eli Hämeenlinnassa yhteistulokseksi 470 kg ja tällä pronssia.
Vaikka sarja 84+ kg sai tänä vuonna eri mestarin, eli tauon jälkeen Annina Luotonen (PLP) kisoissa keräten yhteistulosta 540 kg, niin hopea ja pronssi meni samoihin osoitteisiin kuin viime vuonna. Katri Hirvonen (IdVo) teki yhteistulosennätykseensä 30 kg parannuksen päätyen nyt 487,5 kg tulokseen ja Emilia Haataja (So-Vi) korotti yhteistuloksen ennätystänsä 15 kg yhteistuloksena nyt 457,5 kg.
Kisan päätöksestä vastasivat kuninkuusluokat 120 kg sekä 120+ kg. LaPon Tuomas Hautalalle ei löytynyt vakavasti otettavaa haastajaa ja tulossuoralla 320-217,5-370 yhteistuloksen SE 907,5 kg sekä miesten pistekisan voitto. TVN:n Eino Järvisalo suoritti myös omaa suoraansa henkilökohtaisilla ennätyksillä 325-200-340 eli yhteistuloksella 865 kg sarjan hopeaa. Verraten viime vuoteen yhteistulos Einolla parantui 37,5 kg verran. Vaikka kehitys ei jatkuisi täysin lineaarisena, niin ehkäpä ensi vuonna Hautala vs. Järvisalo nähdään mehukkaita taistoja. Vahvojen huhujen mukaan Järvisalo oli muuttanut valmistautumismetodejaan ottamalla harjoitteluun vahvasti mukaan golfin ja triathlon -harjoittelun. Tulosten perusteella jää nähtäväksi, alkavatko isomman koon golf -housut huveta maahantuojan varastosta ja Triathlon -kisat siirtyä väljemmille vesille, kun Järvisalon kilpailuetua aletaan kiriä kiinni. Myös Samuel Svartsjö (NyKK) oli ennätysvauhdissa kasaten 800 kg yhteistuloksen, jolla sarjassa pronssia.
Superraskaissa nähtiin odotettu titaanien taisto Mansukoski vs. Saario. Nyt nähtiin jo sellaisia kyykkyrautoja, että voimailun saralla melko lailla kaiken nähnyt Jouko Ahola päätti nostajien turvallisuuden takaamiseksi takoa lukot kiinni niin, ettei levyjä tarvitse keräillä lavalta. Konsti toimi, pakat ei auenneet näissä kisoissa ja jokainen sai nostettua kolme onnistunutta kyykkyä. Taikauskoisimmat saattavat vaatia saman rituaalin toistamista jatkossakin, kun aletaan ottaa ennätysrautoja.
Niko Nurmi (RAV) otti viimeisellä 355 kg, Nuutti Mansukoski (PP) 362,5 kg ja Jari Saario (OutVe) 365 kg. Kaikkien nostajien korotukset näyttivät osuvan hyvin, kiloja ei jäänyt ottamatta. Kilpailun kannalta tilanne oli erinomainen, kun nostajien välille ei tullut ratkaisevia eroja, mikä vaati jokaiselta kovaa suorittamista myös penkissä.
Ennakolta tiedettiin, että Mansukoski on penkin osalta ennakkosuosikki, mutta tiedettiin myös, että Saariolla on tunnetusti veto, jolla voidaan ratkaista kisoja. Myös Nurmi tiedettiin tasavahvaksi nostajaksi, joten mitaleihin ei voitu vielä kaivertaa nimiä valmiiksi, eikä kenelläkään ollut suuriin epäonnistumisiin varaa.
Penkissä Saario ja Nurmi avasivat molemmat 190 kilolla. Saarion nosto oli varmaa tekemistä, ja myös Nurmen osalta näytti siltä, että avaukseen oli valittu rauta, joka varmasti liikkuu. Mansukoski kuormasi selvästi kovimman avauksen 207,5 kg, joka liikkui rivakasti. Tässä vaiheessa näytti siltä, että Nuutti alkaa ottaa etäisyyttä haastajiin. Saario nosti toisella nostollaan 195 kg, ja maltillisen korotuksen perusteella vaikutti siltä, että Jari oli päättänyt pitää huolen siitä, että penkistä otetaan kaikki saatavilla olevat kilot ilman turhia riskejä. Nurmi kuormautti tankoon toiseen nostoon oman ennätyksensä 205 kg, mikä ei avausraudan perusteella ollut haaveissa vain olet mun -sarjan yritys, mutta nosto jäi harmillisesti matkalle. Mansukoski kuormautti toiseen nostoon 217,5 kg, ja onnistunut nosto kasvatti etumatkaa muihin. Saario otti kolmannellaan 197,5 kg keräten näin penkistäkin ehjän sarjan. Nurmi otti kolmannellaan ennätysrautansa 205 kg niin kevyesti, että epäonnistunut yritys voitiin todeta ”misgroove” -nostoksi. Vanha liitto (Mooseksen lain vaalijat) ei tätä termiä hyväksy saati tunnusta, mutta yhtä kaikki, hieno huipennus Nurmen penkille epäonnistuneen toisen noston jälkeen, vanhan liiton termein: ”vähän parempi ku se edellinen”. Mansukoski kuormautti viimeiseen nostoon 222,5 kg, ja tanko tulikin suorille käsille, mutta nosto hylättiin tuomariäänin 2-1. Mahdollisesti kisapaikan armoton valaistus paistoi sivutuomareiden silmiin penkin ja pakaran välistä, mutta tarkempi analyysi jääköön kotisohvien videotuomareille ja/tai muille raskaan sarjan hanurien ystäville.
Penkin jälkeen Mansukoski oli kenties odotetustikin saanut etumatkaa Saarioon ja Nurmeen, mutta erityisesti Saarion tunnetusti kova maastaveto piti jännitystä yllä viimeiseen lajiin lähdettäessä.
Ensimmäisen kierroksen jälkeen en olisi lyönyt vetoa kenenkään puolesta. Tulosliuskaa katsellessa voisi ajatella, että Nuutin vedon aloitus oli taktikointia ajatuksella, että jää seuraamaan mitä Jari lähtee vetämään, ja vetää sen mitä on pakko. Toisaalta Nuutti on aina lähtenyt hurjiin korotuksiin kisoissa, joten yhtä hyvin kyseessä saattoi olla normipäivä konttorilla. Toisella kierroksella Nuutti ja Jari vetivät molemmat 355 kg, mikä tarkoitti Nuutin johtoasemaa. Niko veti 340 kg, mikä tarkoitti, että oli 17,5 kilon päästä Jarin yhteistuloksesta. Asetelma oli se, että Nurmen ja Saarion oli oltava valmiina repimään pakkoraudat, jos mielivät parannella sijoituksiaan. Vanha liiton mukaan kisa alkaa, kun tanko laitetaan lattialle, mutta nyt se myös oli haastajien osalta loppumassa, jos se jää lattiaan.
Niko pyysi tankoon hopeaan vaadittavat 357,5 kg. Tämä nousi helpohkon näköisesti loppuasentoon, mutta lipesi näpeistä ennen tuomarin komentoa. Yhteistuloksella 900 kg oli pronssiin tyytyminen. Nuutti pyysi tankoon 365 kg, minkä saattoi arvioida riittävän pitämään Jarin pois ykkösjakkaralta. Mutta mitä me nähtiinkään helpon vedon päätteeksi – tanko lipesi näpeistä sekunnin ennen down -komentoa. Nuutin tulokseksi siis 935 kg ja jäätiin jännittämään Jarin suoritusta. Luonnollisesti Jari pyysi tankoon mestaruuteen vaadittavat 372,5 kg, mutta kovasta yritysestä huolimatta veto jäi matkalle. Jarille siis yhteistuloksella 917,5 kg sarjan hopeaa.
Lopputunnelmat
Kaiken kaikkiaan kolmen päivän aikana nähtiin paljon hyvää voimanostourheilua. Lajin yhteisöllisyydestä kertoo jotain se, että poikkeuksetta kovaa kilpailua keskenään käyvät kisaajat kannustivat toisiaan ratkaisevissa nostoissa.
Hienoa oli (esimerkiksi miesten 105 kg sarjassa), että kun edellisten vuosien kärkinimi siirtyy ylempään sarjaan, nousee esiin uusia kovia nostajia omilla ennätyksillään. Yhtä hienoa oli, että juniori-ikäluokissa menestyneet nostajat jatkavat kehitystään ja menestymistään myös avoimessa sarjassa.
Lajin kehityksen kannalta positiivista on myös se, että urheilijoiden valmennus ja valmistautuminen kilpailuun on silminnähden laadukasta, mikä näkyy hyvänä suorittamisena kisatilanteessa kisataktiikka mukaan lukien. Positiivisten asioiden listaan voidaan lisätä sekin, että sunnuntaina saavutettiin streemissä katsojaennätys.
Kiitos kisaajille, liiton toimitsijoille ja tuomareille sekä järjestävän seuran niin toimitsijoille, keittiölle sekä erityisesti väsymättömille lavamiehille. Kiitos myös Akaan Voimailijoille yhteistyöstä.
Team LIKE ja TEHO-areenan väki kiittää kaikkia viikonlopun aikana mukana olleita sekä onnittelee vielä jokaista kisaajaa erikseen!