Kuvat: Janikan arkisto ja Seppo Sohlman
Kuka olet, mistä tulet ja mitä teet? Mitkä ovat ennätyksesi voimanostossa?
Olen 35-vuotias hämeenlinnalaisseura Team LIKE ry:n jäsen. Alun perin olen kotoisin Lahdesta (tunnetaan myös Suomen Chicagona), mutta Suomea on kierretty opintojen ja töiden takia. Olenkin ehtinyt asua Suomessa kahdeksassa eri kaupungissa.
Työkseni olen toiminut asianajajana jo yli kymmenen vuotta ja hoidan pääsääntöisesti rikosasioita. Monet erilaiset syyt saivat kuitenkin jo vuosia sitten harkitsemaan alanvaihtoa. Tänä vuonna vihdoin pääsykoerupeama sai päätöksensä, ja aloitin syksyllä opinnot Oulussa lääketieteellisessä. Nyt onkin aikaa tutustua paremmin Oulun seutuun/Pohjois-Suomeen, vaikka pyrinkin aina mahdollisuuksien mukaan käymään kakkoskodissa Helsingissä niin usein kuin mahdollista.
Olen nykyään henkeen ja vereen varustenostaja. Kilpailen avoimessa ikäluokassa ja pääsääntöisesti alle 63 kilon painoluokassa. Aloitin vuonna 2020 nostamisen klassisesti ja kävin muutamat kilpailut nostamassakin. Parhaiksi klassisen tuloksiksi jäivät: kyykystä 137,5 kg, penkistä 65 kg, maastanostossa 160 kg ja yhteistulos 360 kg. Ihan mielenkiintoista olisi nyt vuosien jälkeen kokeilla, paljon maksimitulokset ovat nousseet, mutta kisalavoille en usko tekeväni paluuta ilman varusteita.
Varusteilla tein parhaan tulokseni tämän syksyn WEC-kisoissa Pornaisissa, vaikka kilpailun loppua kohden ilmaantui yllättävä muuttuja, kun maastavedon ensimmäisessä lämmittelyraudassa pudotin painot varpaille niin, että rautapainot leikkasivat varpaat auki ja tuloksena oli kaksi avomurtumaa. Osaavasti kisajärjestäjän ensihoito pakkasi varpaat pakettiin ja kisa jatkui. Ennen tätä omaa tohelointia tein kyykyssä 213 kiloa (WEC ennätys), penkissä 115 kiloa ja lopulta maastanostossa 185 kiloa, eli yhteistulos oli 513 kiloa. Sain parannettua yhteistulostani 28 kiloa, mutta olen silti ylpein tuosta vetosuorituksesta. Vedin vaikeissa olosuhteissa kaikki kolme vetoa hyväksytysti ja pääsin 5,5 kilon päähän parhaasta kisavetotuloksestani (190,5 kiloa). Kannattaa siis muistaa, että vaikka kilpailutilanteessa tulisi eteen mitä tahansa, monesta asiasta selviää, kun pitää pään kylmänä. Tietysti joka tilanteessa pitää arvioida, onko kilpailua järkevä jatkaa, ja voiko vamman kanssa jatkaa vaarantamatta terveyttä vakavammin.
Olin kuluvan vuoden keväällä ensimmäisen kerran maajoukkueessa Pilsenin EM-kisoissa ja siellä erityisen hieno hetki oli ensimmäinen kahden markan kyykky. Vetokunto ei silloin osunutkaan kohdalleen ja tuloksena pettymys 7. sijasta, mutta sitäkin antoisampi kokemus, joka motivoi jatkamaan treenejä.
Kisaamisen lisäksi olen kansallisen tason tuomari. Jotta tuomarikortin saisi pidettyä voimassa ensi kaudellekin, pitäisi aktivoitua myös tuomarointirintamalla. Viime syyskokouksessa minut myös valittiin Suomen Voimanostoliiton hallitukseen vuonna 2026 alkavalle toimikaudelle. Kiitän kaikkia äänestäneitä luottamuksesta ja pyrin käyttämään vahvuuksiani parhaani mukaan hallituksessa lajin eteen.
Miten olet päätynyt voimanoston pariin?
Urheilu on ollut osa elämääni lapsesta asti ensin yleisurheilun ja sen jälkeen eri lajikokeilujen (lentopallo, tanssi, crossfit) parissa. Voimanoston pariin innoitti lopulta noin viisi vuotta sitten mieheni, joka on Jouko Aholan lapsuudenkaveri ja sitä kautta otin yhteyttä Hanna Aholaan (ent. Rantalaan). Hanna onkin valmentanut minua alusta saakka ja yhteistyö jatkuu edelleen. Olen todella kiitollinen Hannalle kaikesta.
Mikä voimanostossa kiehtoo ja mikä siinä on parasta?
Varustevoimanostossa kiehtoo ns. yliraudat ja siihen yhdistettynä vaativa tekniikka. Parasta onkin näiden kahden yhdistelmä ja se, että varmoja rautoja ei varusteilla oikeastaan ole. Motivoivaa on tietysti myös jatkuva tekniikan viilaaminen niin, että varusteesta saisi irti parhaan mahdollisen hyödyn. Kyse on aivan omasta lajistaan verrattuna klassiseen voimanostoon.
Nostan esille myös varustenostamisen yhteisöllisyyden. Olen aina saanut apua varustetreeneissä niin Hämeenlinnassa, Turengissa, Tampereella kuin nyt Oulussakin. Tämä mahdollistaa ylipäätään, että voi kilpailla kyseisessä lajissa, kun kovia kyykky- tai paitapenkkitreenejä on mahdoton ottaa yksin. Arvostan kaikkea saamaani apua suuresti, ja muiden nostajien kohtaaminen tuo yksinäiseen puurtamiseen mukavaa vaihtelua.
Mitä teet vapaa-ajallasi silloin kun et ajattele voimanostoa?
Millä vapaa-ajalla… No totuudessa, vaikka arki on tällä hetkellä todella aikataulutettua, yritän kyllä aktiivisesti ottaa viikossa aikaa myös rentoutumiseen. Tällöin ulkoilen, luen, kuuntelen musiikkia tai vietän aikaa mieheni, ystävieni tai perheeni kanssa.
Onneksi voimanoston ohjelmoinnin ajattelu on ulkoistettu valmentajalleni. Mietimme yhdessä isompia suuntaviivoja ja tavoitteita, mutta muutoin riittää, että itse suoritan treenit laaditun suunnitelman mukaan.
Kenen kanssa haluaisit salille ja miksi?
Olisi hienoa päästä tekemään kunnon voimanostotreeni valmentajani kanssa, kun hänkin on vasta palannut lajin pariin muutamien vuosien tauon jälkeen.
Varustevoimanostajia on keskittynyt paljon Kokkolan seudulle, jonne olisi myös mukava päästä treenaamaan yhdessä isomman varustevoimanostajaporukan kanssa.
Mitä haluaisit vielä oppia voimanostosta?
Varusteista haluan oppia ottamaan kaiken mahdollisen hyödyn teknisesti irti. Nostovuosia varusteilla on kuitenkin vasta noin neljä takana, niin palo oppia on suuri, koska paljon on kiloja vielä otettavissa.
Mitä haluaisit, että sinulta vielä kysyttäisiin ja mitä siihen vastaisit?
Mihin haluaisit lääkärinä erikoistua? – Kirurgia kiinnostaa kovasti, mutta minkä alan kirurgia, sen aika näyttää. Tämä kysymys siksi, että aihe on ollut erityisen pinnalla kuluvan syksyn aikana koulussa ja läheisten parissa.
Voimanostoon liittyen minulta voisi kysyä, että mikä sai hakemaan hallitukseen ja vastaus on se, että minua ajoi mukaan ensisijaisesti se, että voisin antaa liiton hallituksen käyttöön juridista osaamista. Tämän lisäksi haluaisin liiton toiminnan olevan mahdollisimman läpinäkyvää, ja että rajalliset resurssit kohdennettaisiin mahdollisimman optimaalisesti jäsenseurojen sekä nostajien kannalta.
Terveisiä eVoimanostajan lukijoille?
Muistetaan ymmärtää ja arvostaa toisiamme lajin sisällä. Pyritään vaalimaan molempia lajeja, vaikka Suomessa varustenostajien määrä onkin nykyään vähäisempi. Voimanostoa lajina viedään tehokkaammin eteenpäin, kun turha energiaa vievä vastakkainasettelu unohdetaan. Kliseinen näkemys, mutta ”yhdessä olemme vahvempia”.
Lisäksi toivoisin enemmän sekä seurojen että lajien (varuste/klassinen) ylittävää yhteisöllisyyttä lajin pariin.
Lopuksi toivotan kaikille voimakasta joulun odotusta onnistuneiden treenien parissa, mutta muistakaahan myös rentoutua! Älkääkä unohtako D-vitamiinia näin pimeimpänä vuodenaikana.
