Teksti ja kuva: Valmennuspäällikkö Juho Kuusisaari
Viimeisinä vuosina Voimanostoliitto on järjestänyt päivittyneellä sisällöllä valmentaja- ja ohjaajakoulutuksia Liikuntakeskus Pajulahdessa. Koulutuksia on tällä hetkellä kaksi tasoa, joista ensimmäinen keskittyy yksittäisen harjoituksen- ja harjoitusviikon suunnitteluun, sekä voimanostoryhmän ja aloittelevan voimanostajan valmentamiseen. Toinen taso taas keskittyy useampien viikkojen ja kuukausien harjoitusjaksojen rakentamiseen, sekä hieman kokeneemman yksilöurheilijan valmentamiseen. Kouluttajina viikonloppukoulutuksissa ja etäluennoilla ovat nyt toimineet Kaj Mattila ja allekirjoittanut, ajoittaisten vierailevien luennoitsijoiden täydentämänä.
Koulutusputkea päivittäessämme harkitsimme pitkään nykyaikaisen täysin etänä toteutetun koulutuksen rakentamista, mutta päädyimme lopulta pitämään kiinni perinteisemmistä lähikoulutusviikonlopuista tuodaksemme yhteen valmentajia ympäri Suomea “livenä”. Nimenomaan verkostoituminen ja monipuoliset keskustelut kollegoiden kanssa kasvotusten ovatkin saaneet erityistä kiitosta koulutusten osallistujilta, sillä vastaavia foorumeita ei voimanoston kontekstissa juuri ole. Kilpailut ja muut tapahtumat ovat monesti niin aikataulutettuja ja hektisiä, että valmentajat ja valmennustiimien toimihenkilöt ehtivät valitettavan vähän vaihtamaan ajatuksia keskenään. On ollut hienoa huomata, että koulutukset ovat houkutelleet ammattilaisia ympäri Suomea ja erilaisista toimintaympäristöistä yhteen saman asian äärelle.
Näyttöön perustuva valmennus rakentuu vahvan kolmikannan varaan: ymmärrys alan tieteellisestä kokonaistutkimusnäytöstä, ammatillisesta käytännön kokemuksesta ja menetelmien yksilöimisestä urheilijan henkilökohtaiseen tilanteeseen. Ymmärrys taustalla vaikuttavasta teoriasta on äärimmäisen olennaista, mutta tutkimusnäyttö yksinään ei kuitenkaan anna meille tietoa siitä, miten tosielämän elävän esimerkin tulisi todellisuudessa harjoittelunsa koostaa.
Itse koen keskustelut ja verkostoitumisen muiden valmentajien kanssa erityisen arvokkaiksi, sillä jokainen meistä kangistuu omiin kaavoihinsa ja ajatusvinoumiinsa vuosien myötä. Liikunta-alalla juuri verkostoituminen on parhaimpia keinoja kehittää omaa osaamistaan pitkällä aikavälillä ja jakaa tärkeimpiä ammatillisia käytännön kokemuksia eteenpäin jatkojalostettavaksi. Lyhyellä aikavälillä valmentaminen on ammatillisesti monesti yksinäistä puurtamista, mutta pitkällä aikavälillä yhteisöllistä saman asian hyväksi työskentelyä.
Etenkin voimanoston kaltaisen pienemmän, mutta voimakasta nostetta nauttivan lajin tapauksessa on tärkeää, että lajin parissa vaikuttavat henkilöt eri tasoilla ja rooleissa puhaltavat yhteisten tavoitteiden eteen mahdollistaen lajin kehittymisen niin kansallisella- kuin maajoukkuetasolla.
Koulutusten rinnalle on suunnitelmissa luoda jatkuvuutta säännöllisin väliajoin järjestettävän valmentajapäivien muodossa. Tämä pitäisi sisällään sekä koulutuksellista sisältöä että valmentajien välistä rennompaa verkostoitumista. Tällainen päivä mahdollistaisi myös tähänastisten viikonloppukoulutusten ulkopuolisten valmentajien osallistumisen verkostoon ja koulutuksia käyneiden valmentajien pysymisen mukana yhteisössä jonkinlaisella säännöllisellä sisällöllä. Valmentajapäivät ovat toistaiseksi suunnitteluvaiheessa, joten tästä asiasta lisää myöhemmin suunnitelman tarkentuessa.