In Memoriam Veli Kumpuniemi

Teksti & kuvat: Heikki Orasmaa

Todellinen suomivoimanoston ”Grand Old Man” Veli Antero Kumpuniemi kuoli Ranualla 23. syyskuuta 2024. Hän oli 89-vuotias, syntynyt Simossa 29. joulukuuta 1934.

Simojokivarren Ylimaan kylästä kotoisin ollut Veli ammensi urheilu-uransa pohjan maaseudun eri ammateista. Kesät oli kiireistä maanviljelyyn liittyvää työtä, rakennuksilla hän oli myös töissä ja talvella oli vuorossa savottatyöt. Monissa töissä tarvittiin voimaa. Etenkin 100 litran maitolastin vienti joen toiselle puolelle vaati erivaiheineen voimaa. Veli harrasti yleisurheilua armeijaan menoon asti Simon Kirissä. Satasen ennätys oli 11,2 ja 60 metriä taittui ajassa 6,8.

Voiman hankinnassa aluksi ”valmentajana” toimi turenkilaiselta ilmavoimistelijalta Niilo Salolta hankittu harjoitteluteos. Punteista ei silloin ollut tietoakaan, mutta hiekkapusseja ja leukoja vetämällä alkoi voimaa kertyä pikkuhiljaa. Veli harrasti jopa kilpailumielessä painonnostoa, mutta se laji ei miellyttänyt häntä.

Voimanoston tullessa Suomeen 1970-luvun alussa siitä tuli heti Velin suosikkilaji, jota puolsi muutto Ranuan kirkonkylälle, josta harjoittelumahdollisuudet olivat paremmat kuin kotosalla. Aluksi harjoittelupaikkana oli yläasteen pajaluokka. Yläasteen vahtimestarina toimiminen oli Velin viimeinen työpaikka ennen eläkkeelle siirtymistään.

 

 

Ensimmäiseen SM-kilpailuunsa Veli osallistui vuonna 1973. Seuraavana vuonna hän saavutti hopeaa silloisessa sarjassa 82,5 kiloa. Hyvinkään SM-kisoissa vuonna 1980 tuli ensimmäinen kultamitali kaulaan, joka sekin vaati onnistuneen 352,5 kilon maastanoston. Turhaan ei Veliä Ranuan nostokurjeksi kutsuttu, sillä maastanosto oli ehdottomasti hänen herkkulajinsa.

Maastanostossa huippuhetki osuu toukokuuhun 1980 Sveitsin Zürichissä pidettyihin EM-kisoihin, joissa Veli maastanostossa kuormautti tankoon 357,5 kiloa. Uudet ME-raudat sarjassa 82,5 kiloa kilpaillut Veli selvitti sisukkaasti yleisön kannustaessa ja uusi ME näki päivänvalon. Sitä ei ole rikottu. Sittemmin painoluokat ovat muuttuneet. Vuonna 1982 Veli halusi myös sarjan 90 kiloa maastanoston ME:n itselleen Rovaniemellä Lapin urheiluopistolla, jossa tankoon lastattiin USA:n Walter Thomasin silloin nimissä olevan ME:n yli puolikiloa eli nyt 373 kiloa. Hurjaa hyväksyttyä vetoa ei hyväksytty ME-tilastoihin, kun kisoissa ei ollut kansainvälisiä tuomareita. Näiden tuomareiden lisenssit kuitenkin oikeutti, että ko. tulos oli uusi EE, PE ja SE. Viimeisin mastersien maailmanmestaruuskulta tuli vuonna 2002.

 

 

Veli kiersi kisojen merkeissä monilla maailman kisa-areenoilla. Hän oli hyvin meritoitunut nostaja, todellinen lajin ”Grand Old Man” – herrasmies.

Perhe oli Velille vahva tukisatama koko elämänsä ajan ja etenkin Eila-vaimon kanssa jouheva elämä olivat sitä parasta elämää. Yhteiseen elämään kuului vahvasti voimanosto, jonka parissa he viettivät lähes 70 vuotta – kunnioitettava aika. Velin elämään liittyi läheisesti myös suurehko jälkikasvun joukko.

Voimanostoväki kunnioittaa Velin muistoa ja ottaa osaa omaisten suureen suruun. Lepää rauhassa Veli.