Vuosi 2026 on alkanut liiton näkökulmasta työntäyteisenä. Hallituksen luottamushenkilöiden kuormaa ei helpota lainkaan se, että liitolla ei ole tällä hetkellä päätoimista työntekijää. Haussa se on ja luotetaan, että löydämme hyvän toimistonhoitajan pyörittämään arjen rutiineita. Oma aikani on mennyt huomattavilta osin loppuvuonna ja nyt vuoden vaihtuessa liiton taloushallinnon parissa. Korvaamattomana apuna tässä on ollut Kirsti Paloniemi kirjanpidon osalta. Kiitän kaikkia sekä viime vuoden hallituksen jäseniä että myös vuodelle 2026 hallitukseen tulleita uusia jäseniä. Lisäksi mainittakoon erityisesti Ville Niskanen, joka nyt urakoi paitsi liiton tiedotuksen parissa myös maajoukkueiden koordinoinnissa. Vastaavasti Kaj Mattila on pyörittänyt lisäkseni liiton asiakaspalvelua erityisesti puheluiden osalta. Tästäkin kyllä selviämme.
Viime vuonna liitolla oli 130 jäsenseuraa, joissa oli ennätykselliset 1 311 lisenssinostajaa. Tuomareita meillä oli vuoden vaihtuessa 194 henkilöä. Vuodesta 2021 alkaen meillä on ollut 2 918 eri nostaja-, tuomari- tai valmentajalisenssin lunastanutta henkilöä mukana toiminnassa. Liiton jäsenseurojen jäsenyydessä oli 21 822 henkilöä. Kun huomioidaan tänä päivänä kuntosaliliikunnan suosio Suomessa yhdessä harrastetuimmasta liikuntamuodosta, olemme mukana liikuttamassa suomalaisia merkittävällä tavalla. Kiitos tästä kuuluu seuroille, joissa tehdään perustyö suomalaisen voimanostourheilun hyväksi.
Uudet voimanoston tekniset säännöt kuohuttavat
Vuoden vaihduttua tuli postia IPF:ltä uusien Voimanoston teknisten sääntöjen muodossa. Tämä on aiheuttanut kuohuntaa, osin jopa tyrmistystä niin meillä kansallisesti kuin globaalistikin. Merkittävää oli, että säännöissä oli merkittäviä muutoksia nostotekniikoihin eikä nyt annettu urheilijoille lainkaan aikaa mukauttaa nostotekniikoitaan uusien sääntöjen edellyttämälle tasolle etenkin penkkipunnerruksessa. Tämä rikkoo keskeisellä tavalla urheilijoiden oikeusturvaa ennakoitavuuden näkökulmasta. Esim. edellinen merkittävä sääntömuutos kyynärpääkulmastahan tuli tietoon jo hyvissä ajoin edellisen vuoden syksyllä, jolloin siihen oli riittävästi aikaa orientoitua sekä muuttaa tarvittavalla tavalla nostotekniikkaansa. Lisäksi sääntöihin sisältyy muitakin selvennystä vaativia kohtia, toimivaltaan liittyviä kysymyksiä ja jopa epäurheilijamaisia muutoksia, joita ovat parin kymmenen liiton puheenjohtajat haastaneet IPF:lle, minä mukaan luettuna, vaatimuksenamme on ollut näiden sääntöjen voimaan tulona lykkääminen myöhemmälle keväälle.
Joka tapauksessa Suomen Voimanostoliitto on päättänyt, että kansallisessa kilpailutoiminnassa ml. SM-kilpailut käydään vanhoilla säännöillä ja että uudet säännöt tulevat voimaan aikaisintaan 1.3.2026 alkaen. Ja samaan johtopäätökseen tuli myös IPF heille tulleen palautteen jälkeen. Onneksi näin. Katsotaan vielä, miten voimme vaikuttaa noiden sääntöjen sisältöön.
Sinänsä en protestoisi tuota penkkipunnerruksen upotuksen/rinnalla työnnön kieltämistä. Sille pitää vain varata kohtuullinen aika nostajille tekniikkansa muuttamiseen.
Minulla on tarkoitus lähestyä IPF:n hallitusta vielä erityisesti seuraavilla kysymyksillä, jotka vaativat mielestäni uudelleen tarkastelua:
- Lopullista ilmoittautumisaikaa ollaan pidentämässä 21 päivästä 30 päivään ennen mestaruuskilpailuiden alkua. Tämä sääntö on todettu IPF:n säännöissä (ByLaws kohta 14.5). Kuitenkin IPF:n perussäännöissä (Constitution) kohdassa 6.2.14 on säädetty, että ByLawsin sääntöjen laatiminen, poistaminen tai muuttaminen kuuluu IPF:n yleiskokoukselle. Nyt sitä näytetään muutetun IPF:n hallituksen toimesta ja siksi tätä muutosta on pidettävä pätemättömänä sääntöjen näkökulmasta.
- Urheilijalle annetaan oikeus käyttää avustajaa polven lämmittimen pukemiseen. Eikö klassisen voimanoston pitäisi olla nimenomaisesti tukea antamattomilla varusteilla kilpailemista?
- Nostaja ei saa poistua telineistä eteenpäin nostonsa jälkeen jalkakyykyssä. Miksi ei saisi?
- Maastanostossa vastaavasti ei saa poistua ylittämällä tankoa noston päätteeksi. Miksi ei saa?
Sen sijaan minä en osaa lukea uusista säännöistä kohtaa, missä kiellettäisiin tuulettamasta noston jälkeen ja josta sosiaalisessa mediassa on kohistu paljon? Iloitseminen onnistuneen noston jälkeen sekä myös harmistuminen epäonnistuneen noston jälkeen kuuluvat urheiluun. Siis tunteellahan tätä eletään. Tässäkin on tunnistettavissa epäasiallinen ja epäurheilijamainen käyttäytyminen erikseen. Vyön paiskaaminen lavalle ei kuulu asialliseen käyttäytymiseen ja se voi sinänsä vahingoittaa urheiluhallien lattia pinnoitteita, joiden korjaaminenkin voi olla kallista. Sinänsä pidän tuon kohdan lisäämistä turhana, koska epäasiallinen ja epäurheilijamainen käytös on ollut kiellettyä tähänkin asti.
Nyt näihin muutoksiin liittyviä kysymyksiä on tullut todella paljon, kaikkiin emme ole ehtineet vastata, mutta tässä yhteinen vastaus kaikille.
Tero Hyttinen
puheenjohtaja
