Mitä kuuluu Tuulia Lohivuo?

Teksti: Päivi Ristolainen, kuvat: Annika Niemi ja SBD

Tuulia Lohivuo on monelle eVoimanostajan lukijalle tuttu kilpailijan roolissa. Kuluneen vuoden aikana Tuulia on kuitenkin viihtynyt myös lavan takana huoltamassa valmennettaviaan.  Tuulian elämäntilanteessa on parhaillaan monia muutoksia: useamman vuoden kestänyt työ liikunnanopettajan sijaisena päättyi keväällä koulujen päättyessä, liikunnanohjaaja (AMK) opinnot ovat loppusuoralla ja ennen kaikkea lokakuussa syntyvä esikoinen on tuomassa isoja muutoksia elämään.

Kesä 2024 on kulunut psyykkiseen valmennukseen liittyvän opinnäytetyön parissa, ja sen loppuun saattaminen ja opinnoista valmistuminen ovat Tuulialla tavoitteena ennen esikoisen syntymistä. Reilun neljän vuoden työsuhde liikunnanopettajana yläkoulussa jätti opiskelukipinän, ja Tuulia on pohtinut yhtenä vaihtoehtona maisteriopintoja.

 

 

Tuulia on jatkanut voimaharjoittelua ylläpitävästi raskauden aikana omien tuntemusten mukaan.

  • On ollut kiva asia, että olen koko ajan pystynyt liikkumaan. Viimeiset pari vuotta on kilpailemiseen liittyvä motivaatio olla hiukan vähäisempi kuin aikaisemmin. Olen kuitenkin halunnut raskauden ajan tehdä ylläpitävää treeniä. Toivon, että kipinä löytyisi kilpailemiseen raskauden jälkeen ja silloin olisi ylläpitävän treenin pohjalta hyvä lähteä valmistautumaan kilpailemiseen. Kilpailin viimeksi marraskuussa 2023 opiskelijoiden SM-kisoista, ja niistä jäi ihan mukava fiilis. Olen kilpaillut vuodesta 2014 alkaen ilman välivuosia, mikä varmaan on yksi syy tämänhetkiseen kisakipinän puutteeseen.

Tuulia on ollut viime vuodet Kankaanpään Voimailijoiden punttikoulun kantava voima. Liikunnan opettajan työssä Tuulia huomasi, miten isot erot nuorten liikkumisessa on.

  • Seurassa oli junioritoiminnalle tarvetta. Olin lapsesta pitäen mukana yleisurheilutoiminnassa ja pesäpallossa, ja minulla oli sieltä jo ohjaajakokemusta. Ajattelin, että voisin punttikouluakin ohjata. Koska oli se hankekin (Harrastamisen malli) olemassa, niin koin, että olisi hieno olla mukana siinä, että saisi lapsille jonkun harrastuksen. Siltä pohjalta lähdettiin punttikoulutoimintaan, ei sillä kärjellä, että harrastaminen välttämättä johtaisi kilpailemiseen.

Tuulialla on liikunnan AMK-opintojen lisäksi koulutustaustana mm. voimavalmentajakoulutus ja Voimanostoliiton VOK1 ohjaajakoulutus. Hierojan koulutus ja työkokemus tukevat myös valmennustyötä. AMK-opinnoissa Tuulia on suuntautunut kilpa- ja huippu-urheiluvalmennukseen.

  • Nuorille pitää aika hyvin perustella asiat, joten koko ajan pitää pysyä ajan hermolla ja etsiä tietoa. Koulutus on antanut avaimet siihen, että jos haluaa lähteä syventämään jotakin tiettyä osa-aluetta, niin osaan etsiä tietoa siitä.

Nuorten SM-kisoissa ja klassisen penkin SM-kisoissa Tuulia on huoltanut nuoria valmennettaviaan, jotka ovat punttikoulun kautta innostuneet kilpailemisesta. Kerran viikossa tapahtuvan kokoontumisen lisäksi kilpailuihin tähtäävät treenaavat yhteistreeneissä Tuulian tekemillä harjoitusohjelmilla.

Tuulia nostaa valmennuksessa haasteeksi ajan priorisoinnin.

  • Olisi mukava olla mukana kaikissa nuorten treeneissä, mutta aina ei pysty olemaan paikalla. Valmentaminen on itsellekin harrastus, eikä siihen ole mahdollista käyttää aikaa niin paljon kuin haluaisi. Onneksi nuoret treenaavat yhdessä, vaikka en aina ole mukana. Varsinkin tytöt laittavat treeneistä videoita, joita kommentoin. Nuorten omatoimisuus on kasvanut, kun en ole aina paikalla ohjeistamassa, mitä pitää tehdä.

Ajan priorisoinnin lisäksi Tuulia kokee valmennuksen haasteeksi sen, että nuoret ovat monesti innokkaita treenaamaan ja kokeilemaan maksimipainoja. Valmentajan pitää olla tarkkana, ettei treenaaminen karkaa nuorilta käsistä. Tuulia nostaa esille myös tyttöjen ja poikien erot treenaamisessa. Tytöt ovat tyypillisesti tunnollisia treenaajia, mutta pojilla voi treenitaukoja tulla vaikka mopon korjauksen takia.

  • Valmentajana sitä pitää itsestään selvyytenä monia asioita, kuten säännöllistä treenaamista. Nuorilla se ei kuitenkaan ole samalla tavalla itsestäänselvyys. Nuoren pitää tietysti elää muutakin elämää kuin vain urheilua, joten on tärkeää miettiä kehittymishaluisen nuoren kanssa, miten treenaamiselle löytyy oma paikkansa muun elämän kokonaisuudessa.

Nuorten valmennuksessa Tuulia pitää kokemuksensa pohjalta tärkeänä, että ohjeistusten pitää olla selkeät Treeneissä ei saa olla liikaa valinnanvaraa, vaikka jonkinlainen autonomian tunne on valmennettaville hyväksi.

  • Perustelen aina, miksi asioita tehdään. Se myös kehittää omaa osaamista, kun miettii perusteita jonkun liikkeen tekemiselle. Tekemisen pitää olla mielekästä, eikä punttikoululaisen tekemisen pidä olla liian vakavaa. On tärkeää, että liikunta on mukava harrastus nuorelle. Harrastuksen kautta luodaan rutiineja liikunnalle. Nuorten kanssa ei kannata tavoitella pikavoittoja vaan katsoa toimintaa pitkäjänteisesti. Lyhyen tähtäimen tavoitteita kuitenkin tarvitaan myös, koska nuoret elävät niin tässä hetkessä, eivätkä pelkät pitkän tähtäimen tavoitteet välttämättä motivoi. Kisoissa kyllä käydään, mutta ei ole kenellekään tarkoituksenmukaista imeä kaikkia mehuja irti ennen kuin on edes päästy kunnolla alkuun.

 

 

Tuulia pitää tärkeänä myös sitä, että harrastamisen lisäksi hän on valmentajana kiinnostunut nuorten kuulumisista muunkin elämän osalta. Nuorten valmennuksessa myös hyvän palautteen antaminen ja kannustaminen ovat suuremmassa roolissa kuin aikuisilla. Tuulia onkin kiinnostunut valmennuksen psyykkisestä puolesta, joka on läsnä harjoituksissa jatkuvasti.

  • Vaikka itselläkin on ollut jännittämisen kanssa haasteita, niin nyt vasta omien valmennettavien kanssa olen alkanut paremmin perehtyä siihen, mitä valmentajan näkökulmasta kannattaa sen suhteen tehdä. AMK-opinnoissa kun aihetta on käsitelty, olen tehnyt oivalluksen, että ei kannata käyttää energiaa jännittämisen välttelemiseen tai poistamiseen. Olen myös miettinyt sitä, miten paljon kilpaileminen tuo elämään rikkautta, kun pääsee kokemaan siinä monenlaisia tunteita.

Nuorten fyysisen kehityksen näkökulmasta Tuulia pitää tärkeänä hyvän tekniikan opettelua ja nopeusvoiman kehitystä eli sitä, että rauta liikkuu treeneissä. Maksimivoiman tai lihasmassan kehitys ei alkuvaiheessa ole ensisijaista. Tekemisen pitää olla fyysisen kehityksen lisäksi nuorille mukavaa, jolloin se on myös motivoivaa.

  • On tärkeää olla ohjauksessa läsnä oleva, tunnustella ja kuulostella missä mennään. Kun nuoriin tutustuu, saa selville asioita, joita ei välttämättä sanota ääneen. Oppii lukemaan nuoria.

Tuulia kokee nuorten valmennuksessa palkitsevana nuorten omatoimisuuden kasvun. Nuoret kertovat, että tekisivät mieluiten Tuulian kanssa treenejä, mutta pärjäävät myös itsekseen. Kun Tuulian oma kilpaileminen on nyt tauolla, hän kokee kisoihin osallistumisen huoltajan ominaisuudessa hienoksi mahdollisuudeksi.

  • Valmentajana pääsee kiinni kisan tunnelmiin ja tunteisiin. Kisaa pääsee elämään eri tavalla kuin kilpailijana, kun miettii, mikä olisi kisatilanteessa järkevä ratkaisu. Valmentajanakin koen jännitystä, mutta tilannetta katsoo eri perspektiivistä. Epäonnistuminenkaan ei valmentajan roolista ole niin vakavaa. Kun tunnistaa valmennettavassa samoja kisatuntemuksia kuin itsellä on kilpaillessa ollut, pystyy paremmin miettimään, miten asia voidaan hoitaa paremmin.

Oman urheilutaustan pohjalta Tuulia pitää tärkeänä, että nuorten harrastustoiminnan kautta voidaan edistää myös voimanostoa lajina. Tärkeää kuitenkin on, että mahdollisimman moni nuori löytäisi itselleen sopivan liikuntaharrastuksen.