Kuvat: SBD ja Satun arkisto
Kuka olet, mistä tulet ja mitä teet? Mitkä ovat ennätyksesi voimanostossa?
Olen Satu Pylväs, 29v ja asun perheeni kanssa Oulussa. Työskentelen Oulun ammattikorkeakoulussa opetussuuhygienistinä. Kilpailen klassisessa voimanostossa 57 kilon painoluokassa. Ennätykseni on kyykky 145 kg, penkki 92,5 kg, maastanosto 186,5 kg ja yhteistuloksessa 418,5 kg.
Kilpaurheiluni on meidän koko perheen yhteistä hommaa. Mieheni Pauli valmentaa sekä huoltaa. Myös 6-vuotias Lennart harjoittelee jo kovasti kilpailuissa ja treeneissä huoltamista.
Junioreissa olen aikanaan voittanut mm. Euroopan mestaruuden ja maailmanmestaruuden. Näiden jälkeen ajattelin jo lopettavani koko lajin ja tulin äidiksi. Raskauden jälkeen minua jäi vielä kaivelemaan ajatus, voisinko pärjätä avoimessa sarjassa joskus vielä myös kansainvälisesti. Avoimen EM-pronssin olen hävinnyt kehonpainolla ja se saa minut vielä raahautumaan treenisalille. Tavoitteenani on myös olla Suomessa ensimmäinen nainen, joka vetää maasta 200 kiloa 57 kg painoluokkaan.
Miten olet päätynyt voimanoston pariin?
Kun aloimme seurustella Paulin kanssa 12-vuotta sitten, houkutteli hän minut salille. Pidin sitä kyllä maailman tylsimpänä puuhana. Tavoitteet veivät kuitenkin mennessään. Limingassa opiskellessa minulla oli opettajana varustepenkkipunnerruksessa kilpaillut Janne Pöykiö. Janne treenautti minua välillä ja kannusti fitnesslavoille. Tykkään kuitenkin enemmän suorituskeskeisemmästä urheilusta. Valmistumisen jälkeen löysin Kokkolan Jymyn seuran ja päädyin myös kilpailemaan Mats Finnen valmennuksessa.
Mikä voimanostossa kiehtoo ja mikä siinä on parasta?
Voimanostossa kiehtoo itsensä ylittäminen. On hienoa päästä tavoitteisiin, jotka on joskus asettanut omassa päässä mahdottomiksi.
Mitä teet vapaa-ajallasi silloin kun et ajattele voimanostoa?
Viimeisen vuoden aikana olen töiden ja treenien lisäksi suorittanut avoimen yliopiston opintoja. Muuten vapaa-aika on varattu perheelle. Tykätään paljon urheilla ja touhuta yhdessä, jonka vastapainoksi myös rentoudutaan välillä sohvalla tv:n ääressä.
Kenen kanssa haluaisit salille ja miksi?
Ranskalaisilla naisilla näyttää voimanosto olevan hyvin hanskassa. Heidän treenileirilleen kyllä lähtisin enemmän kuin mielelläni.
Mitä haluaisit vielä oppia voimanostosta?
Kyykkäämään! Minulla on haastavat mittasuhteet kyykkyyn, eikä se koskaan ole ollut minulle luontevaa tai helppoa. Kun aloitin käymään salilla, lyhyellä treenitaustalla vedin maasta 120 kiloa, mutta kyykkytulos oli 40–50 kilon luokkaa. Jokainen kilo on ollut ison työn takana.
Lisäksi myös armollisuutta omaa tekemistä kohtaan. Todennäköisesti en 5–10 vuoden päästä enää astu kisalavoille, niin pitäisi osata nauttia treenaamisesta ja kilpailemisesta tässä hetkessä, kun sitä saa vielä tehdä.
Mitä haluaisit, että sinulta vielä kysyttäisiin ja mitä siihen vastaisit?
Ei ehkä kysymys, mutta haluaisin muistuttaa kaikkia, erityisesti nuoria, suun terveyden tärkeydestä osana kokonaisterveyttä. Urheillessa suu kuivuu, eikä sylki ole suojaamassa hampaita. Olisi hyvä pohtia kriittisesti, milloin energiajuomat ja treenienaikaiset juomat ovat tarpeen. Usein vesi on ihan riittävä. Suun alueen tulehdus voi heikentää koko kehon suorituskykyä, vaikka se näyttäisi pieneltä paikalliselta vaivalta. Kun erot kilpakumppaneihin alkavat olla marginaalisia, voi se muodostua ratkaisevaksi tekijäksi. En itse antaisi tässä siimaa kilpakumppaneille.
Terveisiä eVoimanostajan lukijoille?
Tsemppiä treeneihin ja nähdään SM-kisoissa joulukuussa!
