Kuvat: Samin arkisto ja Ylöjärven Ryhti
Kuka olet, mistä tulet ja mitä teet? Mitkä ovat ennätyksesi voimanostossa?
Olen 52-vuotias oululainen voimanostaja. Koulutukseltani olen tekniikan lisensiaatti ja työskentelen Nokialla vanhempana järjestelmäsuunnittelijana matkapuhelintukiasemien tuotekehityksessä. Toimin yhden Suomen suurimmista voimailuseuroista, Oulun Power Team ry:n puheenjohtajana sekä Suomen Voimanostoliiton hallituksen jäsenenä. Vuonna 2026 Oulussa järjestetään Masters-sarjojen Euroopan mestaruuskilpailut ja olen kyseisten kilpailujen johtaja. Parasta aikaa suunnittelemme ja valmistelemme työryhmien perustamista tähän mennessä parhaiden EM-kisojen järjestämiseksi. Olen päätoimeni ohella myös toimitusjohtajana ja osakkaana Kuntosali Puntissa.
Ennätykseni klassisessa voimanostossa ovat sarjaani 74 kg 205 kg jalkakyykyssä, 147,5 kg penkkipunnerruksessa ja 258 kg maastanostossa. Yhteistulosennätys on 585,5 kg. Ennätykseni olen tehnyt 52-vuotiaana lukuun ottamatta penkkitulosta, jonka olen nostanut 45-vuotiaana. Olen nostanut käytännössä koko nostourani 74 kg (aiemmin 75 kg) -sarjassa. Lihasmassan kasvatusyritykseni ei tuottanut tulosta vaan ainoastaan maha yritti kasvaa ja luovutin yritykset päästä isompaan painoluokkaan. Joten 74 kg sarja on ollut minulle luontaisesti sopiva.
Suomen mestaruuksia olen nostanut juniori ja masters-sarjoissa. Alle 23-vuotiaissa nostin EM-hopeaa ja MM-kilpailuissa olin parhaimmillani kuudes. YouTube-kanavaltani löytyy vuoden 1993 MM-kilpailujen videot komeista paidattomista nostoista. Tuolloin maastanostossa ei tarvinnut käyttää t-paitaa. Masters-sarjassa olen nostanut sekä EM- että MM-mestaruuksien lisäksi useita mitaleja.
Miten olet päätynyt voimanoston pariin?
Olin 14-vuotias, kun luokkakaverini Harri Tuomaala houkutteli minut salille ja aloitimme harjoittelun Raahen Liikuntahallin kuntosalilla. Siellä harjoittelivat mm. 10-ottelija Petri Keskitalo ja seiväshyppääjä Kimmo Pallonen, joiden erikoisia lajiensa voimaharjoitteita pääsimme myös ihmettelemään. Paria vuotta myöhemmin, 16-vuotiaana, siirryin harjoittelemaan Raahen Kuntopörssiin, jossa höpötettiin mm. ”ilimiömäistä” salin omistajien toimesta. Oli siinä silloin ujolla nuorella miehellä kummastelemista. Pian samalla salilla harjoittelevat voimanostajat, mm. varhaisten juniorivuosieni valmentaja Vesa Nevala, pyysivät mukaan voimanostoon. He ilmeisesti huomasivat, että pieneen ja laihaan, silloin hieman yli 60-kiloiseen nuoreen mieheen voima näytti tarttuvan hyvin. Kävin ensimmäiset kilpailut Oulaisissa vuonna 1988. Niistä oheinen kuva, jossa nostin vedossa 185 kg. Olen siis kilpaillut jo viidellä eri vuosikymmenellä.
Mikä voimanostossa kiehtoo ja mikä siinä on parasta?
Jatkuva itsensä kehittäminen on mielenkiintoinen haaste. Minulla ei ole tiettyjä kilo- eikä mestaruustavoitteita. Tosin juuri nyt haluan yrittää sarjani maastanoston maailmanennätystä, joka olisi 262 kg, mutta sekin on vain sivuseikka. Kuten pitkään lajissa mukana olleet tietävät, niin täydellistä harjoitusohjelmaa ei ole. Kehon ja mielen kokonaisuus elää ominaisuuksien mukana mm. erilaisten työkapasiteettien ja pullonkaulojen muuttuessa. Tekniikka muuttuu myös kyseisten ominaisuuksien eläessä ja varsinkin kipujen ja vammojen ilmaantuessa. Nyt olen saanut harjoitella pari vuotta ilman vammoja, mutta sitä ennen oli lähes viiden vuoden erilaisten vammojen kierre olkapäästä lantioon, kaikkea siltä väliltä. Vammojen kuntoutus kysyy kärsivällisyyttä ja niissä luonteen lujuus mitataan.
Parhaimpana voimanostossa kuitenkin pidän lajin yhteisöllisyyttä. Yhteisöjä on monella tasolla. Esimerkiksi nyt saan nauttia elämäni parhaasta saliyhteisöstä Kuntosali Puntissa, jossa on sekä kilpailevia voimanostajia, tavoitteellisesti voimanostoa harjoittelevia että nuoria innostuneita voimailijoita. Treenaan keskimäärin kuusi kertaa viikossa ja kolme tuntia kerrallaan (Oulun sisäpiirin vitsi: kuusi kertaa olisi parempi, sensei Jani Haapamäen mukaan). Toisia kannustava yhdessä tekniikkaa ja treeniohjelmia sparraava iloinen joukko vetää helposti mukaan ja salilla viihtyy, vaikka oma treeni ei sillä kertaa parhaalla tavalla sujuisikaan.
Oulun Power Teamissa yhteisöllisyys puolestaan näkyy tukena kanssanostajille sekä kykynä järjestää yhdessä voimanostokisoja niin kansallisella tasolla, SM-tasolla sekä ensi vuonna myös EM-tasolla.
SM-kisoissa tapaa vuosikymmenten varrella tutuksi tulleita voimailijoita ja lajin vapaaehtoisia. Sama kannustavuus ja kaikkien osallisten toive nostajan onnistumiseen näkyy myös kansainvälisissä kilpailuissa.
Mitä teet vapaa-ajallasi silloin kun et ajattele voimanostoa?
Olen kiinnostunut korean kielestä ja kulttuurista. Kymmenen vuotta sitten edellisen työnantajani palveluksessa matkustin paljon Etelä-Koreaan, ja sitä kautta maa tuli tutuksi. Lomailen myös siellä usein. Olen opiskellut pitkään korean kieltä, mutta aika ei riitä tällä hetkellä sen edelleen kehittämiseen, mutta katson paljon korealaisia draamoja mm. Netflixistä ja ylläpidän kielitaitoani sitä kautta.
Kenen kanssa haluaisit salille ja miksi?
Maailmalla on useita mielenkiintoisia hahmoja ja ihailen mm. ruotsalaisten kollegoiden ja valmentajien ammattitaitoa. Mutta treenaaman haluaisin ranskalaisen grindaus-koneen Panagiotis Tarinidisin kanssa. Hän on mahtava persoona, joka antaa kaikkensa harjoituksissa ja lavalla. Hänellä on myös paljon hyvää some-materiaalia tekniikkavinkkeihin. Hänen kanssaan olisi varmasti hauskaa ja uskoisin saavani häneltä tekniikka- ja valmennusvinkkejä harjoitusohjelmiin.
Mitä haluaisit vielä oppia voimanostosta?
Kuten aiemmin kerroinkin, voimanosto on jatkuva prosessi, jossa uskon, että minulla on kaikissa osa-alueissa parannettavaa. Ehkäpä haluaisinkin oppia paremmin tarkastelemaan tekemisiäni objektiivisemmin, koska valmennan itseäni.
Mitä haluaisit, että sinulta vielä kysyttäisiin ja mitä siihen vastaisit?
Miten talkoohalukkuutta parannettaisiin? Tämä on vaikea kysymys vastata ja valitettava trendi kaikissa harrasteissa on vapaaehtoistyön tekemisen väheneminen. Kuitenkin koko lajimme on täysin vapaaehtoistyön varassa ja toivoisinkin voimanoston hedelmistä nauttivien myös muistavan kastella ja hoitaa puolestaan maaperää. Myöskin toivon, että kriitikot muistaisivat, että me kaikki vapaaehtoiset toimimme vilpittömin voimanostoa kehittävin aikomuksin.
Terveisiä eVoimanostajan lukijoille?
Täysiä!
