Kisavuosi ja kalenterivuosikin on päässyt puoleen väliin. Suomessa jo toista vuotta peräkkäin kansainvälistä kisaakin, Oulun mastersien klassisen voimanoston EM-kisat on jo käyty ja Kankaanpään juniorien PM-kisat on vielä luvassa syksyllä. Valmennusvaliokunta on järjestänyt penkkipunnertajille leiripäivän Tampereella Kauppi Sport Centerissä, luvassa junioreille heinäkuun lopulla oma leiripäivä Pornaisissa. SM-kisoistakin pääosa on jo käyty, Pomarkun avoimen klassisen voimanoston kisa vielä syksymmällä edessä.
Menestystä urheilijamme ovat saaneet alkuvuoden aikana melko laajalla rintamalla. Uusia menestyjiä nousee esille ja aiemmin menestyneet ovat jatkaneet menestystään. Puolassa järjestetyissä penkkipunnerruksen MM-kisassa menestys oli erittäin laajaa. Mitaleita ja hyviä sijoituksia saatiin klassisen sekä varustepenkin puolella. Myöskin kaikilla ikäluokilla menestystä saimme runsaasti. Juniorit, mastersit sekä avoin luokka saavuttivat mitalisijoja harvinaisen suurella joukolla.
Huoltojoukkojen merkitys on melko suuri kisojen ratkaisevissa hetkissä, silloin ei voi jäätyä eikä hätääntyä tilanteiden vaihtuessa sekuntien välein. Tuossa penkki MM-kisassa huolto teki Anton Nykäsen toisen kierroksen nostoon myös korotuksen. Miten tämä on mahdollista? Tässä onkin hyvä käydä läpi taktikoinnin sekä kilpailun kulun mahdollista muuttumista. Eli, Anton oli punnituksessa ruotsalaista kilpakumppaniaan Emiliä kevyempi sekä arpanumerokin suosi meitä, kun Antonilla oli suurempi numero. Korttienjako termein meidän joukkueella oli ässät hihassa. Molemmilla nostajilla sama aloituspaino 197,5 kg, molemmilla onnistunut nosto. Ruotsin joukkue korotti Emilille toiseen 202,5 kg, joten Antonille sama rauta. Hetken kuluttua tulostaulu näyttääkin Ruotsalaisen 207,5 kg toiseen nostoon. Huolto oli hereillä ja saman tien juosten toimitsijapöydälle sekä juryn juttusille. Pöytäkirjan pitäjä oli virheellisesti kirjoittanut 202,5 kg Emilille, kun korotuslappuun olikin kirjoitettu 207,5 kg, jota Ruotsin joukkue oli käynyt selvittämässä asiaa ja pöytäkirjaan oli laitettu tuo 207,5 kg. Saimme muuttaa Antonille painoa koska virhe oli pöytäkirjanpitäjästä johtuva. Toiseen kierrokseen siis lopulta molemmille 207,5 kg. Toisella kierroksella molemmilla helpot nostot. Ruotsin joukkue laittoi kolmenteen 215,5 kg (juniorien ME) ja meidän tiimi saman raudan. Emil ensimmäisenä tämän raudan kimppuun, tällä kertaa tangossa oli hieman liikaa Emilille. Mestaruus oli siis jo Antonin, Anton asteli itsevarmana lavalle ja nosti nämä raudat suorille käsille. Tästä palkintona maailmanmestaruus, maailmanennätys sekä juniorien parhaan nostajan titteli. Tämä vielä kuorrutetaan sillä, että Anton nousi Suomen kaikkien aikojen parhaaksi nostajaksi IPF GL -pisteillä mitattuna. Melkoinen saavutus tältä nuorelta mieheltä. Mitä tulevaisuus tuokaan Antonille vielä.
Tästä voikin siirtyä helposti huoltotehtävien tärkeyteen. Edellä mainitussa kisassa Anton keskittyi omaan tehtäväänsä eli nostamiseen, ja huoltojoukot seurasivat tilannetta toimien tarvittaessa. Näin tilanne kuuluu ollakin, urheilija keskittyy omaan rooliinsa -> nostamiseen. Huolto vastaavasti omaansa -> seuraa kisatilannetta ja tekee tarvittavat toimenpiteet. Tärkeää on se, että urheilijaa ei stressata turhilla asioilla kisan aikana. Annetaan hänen keskittyä olennaiseen eli kisalavalla tehtävään suoritukseen. Melko usein liiallinen hypetys ja villitseminen häiritsevät nostajia eivät auta yhtään. Huoltajan rooli yleensä onkin se, että nostaja pysyy rauhallisena. Energiaa kuluu aivan turhaan, jos urheilija on ”kovilla kierroksilla” koko kisan ajan. Jätetään kaikki energia kisalavalla tehtäviin suorituksiin eikä lämmittelytiloissa ”esiintymiseen”. Antonin kisasta hyvä esimerkki, Emil sekä Anton odottivat tyynesti omia nostovuorojaan eikä hermostuneesti selvitelleet tilannetta huollon kanssa. Näin toimien voidaan osoittaa kaiken toimineen hyvin.
Tässä kisasta Suomen joukkueen osalta muutamia hyviä nostoja, paperille tulostettu ohjeistus urheilijan puolesta. Lämmittely -> tavoite ym. tämä helpottaa huoltoa todella paljon ja yhteistyö on siten todella sujuvaa. Kiitos tästä, seuraavissa maajoukkuetapahtumissa tätä otetaan esille ja suositellaan muillekin vastaavaa mallia käytettäväksi. Yhtenä asiana voidaan nostaa myös tilastojen ennakkoseuranta, tätä onkin hyvä tehdä, mutta tilastotkaan eivät kaikkea kerro. Juniorien osalta kehitystä voi tulla rutkastikin lyhyessäkin ajassa, mastersien osalta tämä yhtä lailla mahdollista. Tässä aiemminkin mainitussa Puolan kisassa hyviä esimerkkejä, junioreissa huimia kehityskaaria lyhyen aikajänteen sisällä. Näihin pitää reagoida, mutta kuitenkin niin, ettei urheilija hätäänny tilanteesta. Kilpailupäivä kuitenkin ratkaisee kisan kulun, ei aiemmin tehdyt tulokset eikä salilla tehdyt huippusuoritteet. Huoltajan rooli tässäkin tärkeä, rauhoittaa tilanteen ja edetään kisassa nosto kerrallaan. Kannustava huoltaja onkin tärkeä apulainen kisassa, pidetään urheilijan mieli korkealla kaikista tilanteista riippumatta. Ilon kautta eteenpäin.
Radiota kuunnellessa tuli korviin keihäänheittoon liittyvä mielenkiintoinen keskustelu. Suomalainen keihäänheittäjä on viimeksi liki 15 vuotta sitten saanut heitettyä yli 90 metrin keihäskaaren. Tämän hetken huippuheittäjät tulevat melko laajalla rintamalla muualta kuin Euroopasta, josta aiemmin on tullut pääosa lajin menestyjistä. Sri Lanka, Grenada, Intia ovat tämän hetken kärkiheittäjien kotimaat. Samalla on tutkittu heittäjien voimatasoja, tämä onkin muuttunut suomalaisten menestyksen ajoista. Voimatasot ovat huomattavasti alemmat kuin aiemmin on ollut. Keihäs kuitenkin lentää erittäin pitkälle. Toinen mikä yhdistää näitä nykyhetken menestyjiä on se, että kriketti on näissä maissa erittäin vahva laji, onko tällä yhteyttä asiaan, voidaan spekuloida melkoisestikin.
Tästä voimmekin hypätä takaisin voimanostoon, onko meilläkin menty oikeaan suuntaan, kun ketjut, mittarit ja moni muu asia nousee urheilijoiden some tarinoissa esille. Onko se vahvin maastanostossa joka kykenee käsittelemään lantionnostossa suurimpia rautoja? Onko kuitenkin vahvin se, joka tekee perusharjoitusta sopivalla frekvenssillä sekä kuormituksella? Tätäkin voi pohtia? Avoimen luokan MM-kisassa positiivista tänä vuonna olikin suurempi joukkue kuin vuosiin on ollut. Nuutti Mansukoski kyykkäsi huiman 402,5 kg kyykkytuloksen, joka varmasti nostaa innostusta uusillekin nostajille. Toivon kovasti, että huippunostajamme tulevinakin vuosina lähtevät MM-kisoihin kisaamaan maailman parhaiden kanssa. Tämä kuitenkin on lajimme kohokohta, kunnia päästä kisaamaan maailman parhaiden kanssa.
SBD, A7 vai Strengthshop, kenen kanssa Suomi jatkaa sponsorisopimusta tulevina vuosina vai jatketaanko urheilijoiden valinnanvapautta kunnioittaen ilman mitään erillistä sopimusta? SBD:n kanssa pitkään jatkanut sopimuskausi päättyi toukokuun loppuun, mahdollinen sopimus toki odottaa IPF:n päätöstä polvilämmittimien linjauksesta. Jääkö jäykät kumimaiset tuotteet vielä hyväksytyksi vai palataanko takaisin neopreenisiin lämmittimiin? Paljon kysymyksiä ilmassa ja vastausta joudumme vielä odottamaan tähän kuumaan aiheeseen. Liitto käy aktiivista keskustelua kolmen toimijan kanssa sopimusten sisällöstä ja tavoitteena saada mahdollisimman laaja sopimusehdotus tulevalla kaudelle 2027-2030. Tämä on aiheuttanut melkoista keskustelua monellakin taholla. Ratkaisu asiaan saadaan, kun IPF tekee oman päätöksensä polvilämmittimien osalta. Tuotevalmistajien osalta näkyvin tuote lajissa on singlet, joiden osalta pääosa urheilijoitamme käyttää SBD:tä joka mielletään maajoukkue asuksi laajalti.
Kesä on saapunut ja nyt onkin hyvä aika huokaista kiivaan alkuvuoden jälkeen. Mökkeilyä tai muuta rentoutumista moni kaipaakin. Ladataan voimia syksyyn ja palataan entistäkin voimakkaampina syksyn haasteisiin.
Kaj Mattila
päävalmentaja
