Teksti & kuvat: Mats Finne
Tämän vuoden sub-juniorien ja juniorien voimanoston maailmanmestaruuskilpailut järjestettiin Väli-Amerikan Costa Ricassa. Suomesta lähetettiin matkaan kahdeksan nostajaa: kolme poikaa ja viisi tyttöä. Joukkueenjohtajana toimi Mats Finne ja huoltajana sekä tuomarina Harri Hagfors. Huollon apuna toimivat myös nostajien mukana olleet Risto Närvä ja Hannu Kopola.
Kilpailut aloitettiin varustevoimanostolla
Suomen joukkueesta oli mukana sub-juniorien sarjassa 63 kg Ninni Kopola, sarjassa 69 kg Essi Närvä ja junioreissa sarjassa 63 kg Emma Honkonen. Huolto joutui heti tositoimiin, sillä kaikki kolme nostajaa olivat samassa nostoryhmässä. Hyvällä yhteistyöllä tästä selvittiin kuitenkin hienosti. Kyykyssä työnjako oli selvä: Risto laittoi Essille polvisiteen, Hannu Ninnille ja Haile Emmalle, Matsin veivatessa siteitä valmiiksi.
Ninnin kisa meni hienosti, heti jalkakyykyssä tuli omat uudet enkat 190 kg, joka on samalla uusi SE. Viimeiseen kyykkyyn lastattiin 195 kg, joka tulikin hienosti ylös, mutta hetki noston jälkeen jury tuli kertomaan, että kyseessä oli virhelastaus ja tangossa oli ollut vain 185 kg. Aikataulu oli sen verran tiukka, ettei nostoa enää uusittu. Ninnille lajikultaa kyykyssä ja penkissä sekä yhteistuloksessa MM-hopeaa! Ninnin yhteistulos 457,5 kg oli myös uusi SE, ja se tarkoitti huimaa 47,5 kg parannusta henkilökohtaiseen yhteistulosennätykseen, joka on joukkueenjohtajan sanoin: ”kohtuu hyvin MM-lavalla”.
Essin kisa meni niin ikään todella hienosti, kyykyssä lajipronssia 165 kg, penkin lajikulta 122,5 kg ja maastanoston lajikultaa 170 kilolla, joka oli samalla uusi Euroopan ennätys. Essille myös yhteistuloksessa MM-hopeaa 457,5 kg tuloksella. Emman kisa sujui muiden tyttöjen vanavedessä hienosti. Sijoitus oli viides 437,5 kg yhteistuloksella ja kaikissa nostomuodoissa tuli uusi henkilökohtainen ennätys.

Klassisessa voimanostossa kuusi suomalaista
Varustevoimanoston jälkeen joukkue sai huilata neljä päivää ennen klassisen voimanoston alkua. Suomalaisista ensimmäisenä vuorossa oli Miska Haukka sub-juniorien sarjassa 74 kg. Miska teki kelpo tuloksen 565 kg, joka riitti tässä 26 nostajan sarjassa sijaan 16. Miskalla oli perussuorittamista kyykyssä ja vedossa, penkissä oli Miskan päivä, kun oma kisaennätys parani huimat 15 kg.
Samana päivänä Essi Närvä astui jo toistamiseen kisalavalle sub-juniorien sarjassa 69 kg. Klassisessa nostomuodossa Essin sijoitus ei aivan yltänyt samaan kuin varustepuolella. Kelpo kisa kuitenkin yhteistuloksella 380 kg, joka oli Essin uusi henkilökohtainen ennätys, ja riitti tällä kertaa sijaan 10.
Seuraavana päivänä lavalle pääsi Oona Kujala juniorien sarjassa 69 kg. Jalkakyykky lähti käyntiin hienosti uudella SE:llä 185 kg. Yhteistuloksella 452,5 kg Oonan sijoitus oli kahdeksas.

Suomen nuoret miehet Filip Strand ja Alvar Korsu olivat nostovuorossa seuraavana päivänä sub-juniorien sarjassa 83 kg. Molemmat miehet olivat hieman flunssaisia eikä täten kisa sujunut parhaalla mahdollisella tavalla. Alvarilla oli hieman ongelmia kyykyssä ja hän jäi aloitukseen 202,5 kg, Filip otti kyykyn flunssan vuoksi hieman alkuperäisiä suunnitelmia varovaisemmin ja tulokseksi 210 kg. Penkissä Alvarilla uusi oma ennätys 140 kg ja Filip jatkoi varovaista linjaa ottaen viimeisellään 132,5 kg. Vedossa Alvar paransi jälleen omaa ennätystään ottaen 247,5 kg ja Filip otti 260 kg. Yhteistuloksella 602,5 kg Filip oli 19. ja Alvar 590 kg 21.
Viimeisenä suomalaisena lavalla nähtiin Laura Sorsa juniorien sarjassa 84 kg. Kokemus näkyi Lauran otteissa ja hän oli huomattavasti rauhallisempi kisapaikalla verrattuna edellisvuoteen. Kyykyssä Laura otti 165 kg, penkissä tulikin sitten uusi oma ennätys 105 kg. Vedossa tulokseksi jäi 192,5 kg, viimeisellä koetettiin päästä kiinni lajimitaliin 207,5 kg nostolla, mutta tämä ei tullut aivan valmiiksi asti. Yhteistulos 462,5 kg riitti sijaan 11.
Kisareissulla jäi huollolle ja nostajille vähän vapaa-aikaa, joten tehtiin pieni roadtrip Tyynenmeren rannalle ihailemaan maisemia. Roadtrip oli erittäin mielenkiintoinen teiden kunnon ja jyrkkien pudotusten johdosta. Menomatkalla noin 100 km matkaan meni kiemurrellessa mudan ja rotkojen keskellä noin neljä tuntia. Takaisin tullessa ns. moottoritiellä matka kesti ”vain” kolme tuntia ruuhkissa seisten.
Costa Rica avasi silmiä monella tapaa. Automäärä oli huima, ja esimerkiksi hotellilta kaupungin keskustaan noin 15 km matka kesti noin 45 minuuttia. Kisapaikka oli lähellä hotellia, noin 800 metrin etäisyydellä. Kisapaikka toimi hienosti, hieman lämmittelyssä oli ruuhkaa tilan pienuuden takia. Kisareissu meni kaikesta huolimatta hienosti ja maajoukkueella yhteistyö sujui hienosti. Kiitokset kaikille mukana olleille.
Tulokset: Naiset varuste, Naiset klassinen, miehet klassinen
