eVoimanostajan Sunnuntaivieras – Outi Nurmilaukas

Kuvat: White Lights Media

Kuka olet, mistä tulet ja mitä teet? Mitkä ovat ennätyksesi voimanostossa?

Olen työtön tekniikan tohtori Kouvolasta. Tein väitöskirjaa työn ohessa kymmenisen vuotta ja kun se lopulta valmistui, työnantaja kertoi, että olen ylikoulutettu työtehtäviini ja sain palkinnoksi potkut. Olen kesän hengaillut, käynyt salilla, hoitanut airbnb-mökkiä Luumäellä, ravustellut ja miettinyt mitä alan tekemään seuraavaksi.

Kilpailen sarjassa masters 3 69 kg. Olen 61-vuotias, asun Kouvolassa, seurani on Helsingin Tarmo. Olen osallistunut muutamiin kansainvälisiin kilpailuihin. Paras saavutukseni on ollut MM-kulta vuonna 2024, ja MM-hopea vuonna 2025, siis yhteistuloksissa. Omasta mielestä olen voimanostajana aika keskeneräinen, maastavetooni olen jokseenkin tyytyväinen, mutta penkissä ja kyykyssä on vielä paljon kehitettävää. Minulla on hallussani N60/76 kg sarjan maastavedon ME-tulos 178,5 kg. Erityisen ylpeä olen N60/69 kg sarjan maastavedon SE-tuloksesta 180,5 kg, joka on myös SE-tulos ikäluokkiin N50 ja N40.

Miten olet päätynyt voimanoston pariin?

Varmaan vähän vahingossa. Olen taustaltani ihan sohvaperuna, mutta kuntosalilla olen käynyt jo aiemmin enemmin ja vähemmin säännöllisesti, mutta vuosi 2021 oli minun osaltani käänteentekevä. Vuoden 2021 loppupuolella kävin meidän perheen juniorin kanssa salilla, ja hän vähän pakotti minut tekemään kyykkyä ja maastavetoja. Huomasin, että tämähän on kivaa ja helppoa. Sitten painot alkoivat lisääntyä ja aloin miettimään, että voisin etsiä valmentajan, jotta saisin tekniikat kuntoon ja en loukkaisi itseäni. Vuoden alussa 2022 alkoi valmennussuhde Laura Ihatsun kanssa ja ei kulunutkaan kauan, kun kaikkien hämmästykseksi osallistuimme ensimmäisiin voimanostokisoihin saman vuoden kesäkuussa Sali 365:lla Helsingissä. Siitä sitten matka jatkui loppuvuoden SM-kisoihin Ouluun ja heti seuraavan vuonna mastersien MM-kisoihin Mongoliaan.

Mikä voimanostossa kiehtoo ja mikä siinä on parasta?

Ehkä parasta on sen monipuolisuus. Nostoihin ja varsinkin kisoissa onnistuneisiin nostoihin pitää onnistua aina sekä teknisesti että myös mielen tasolla. Voimanosto on minulle enemmin kamppailua itseäni vastaan kuin muita vastaan. Voimanosto on minulle myös yksi tärkeä arjessa jaksamista tuova elementti sekä myöskin terveysliikuntaa. Kun säntillisesti treenaa voimanostoa, pitää myös ruokavalion ja levon olla optimaalista, jotta tuloksiin päästään.

Omalle salille on myös kiva mennä ja jutskailla tuttujen kanssa, vaikka muuten olenkin aika introventti luonne. Oman salin loistavat puitteet voimanostolle, oman valmentajan tuki ja mukavat treenikaverit salilla vievät eteenpäin ja innostavat jatkamaan harrastusta.

Mitä teet vapaa-ajallasi silloin kun et ajattele voimanostoa?

Opiskelen, aikaisemmin tein väitöskirjaa ja sen valmistuttua, olen nyt coaching-opintojen parissa. Lisäksi nyt syksyllä menee jonkin verran aikaa hirvijahtihommissa. En ole kuitenkaan ampujana vaan eniten aikaa käytän saaliin käsittelyyn, mm. nylkemiseen ja lihojen käsittelyyn. Kesällä nautiskelen mökkihommista ja loppukesästä mökkijärvellä ravustuksesta. Väitöskirjan teko vei niin paljoa aikaa, että metsätöitä on myös paljon rästissä, samoin meillä on ollut jo useamman vuoden ajan veljien kanssa yhdessä tarkoituksena aloittaa tervahaudan rakennus, mutta sekin on ihan meinausasteella.

Kenen kanssa haluaisit salille ja miksi?

Ainoan oikean Tarzan-näyttelijän eli Johnny Weismüllerin kanssa. Mutta koska hän on jo mananmajoilla, myös Arnold Schwarzeneggerkin kävisi. Molemmat ovat kokeneet haastavan ja köyhän lapsuuden, mutta tehneet siitä huolimatta monipuolisen ja erittäin häikäisevän uran. Tarzan elokuvat ja sarjakuvat olivat minun lapsuuteni suosikkeja ja käytän omana voimakeinona maastavedossa Tarzan-huutoa. Joskus joku salikaveri on kovan maastavetohuudon tullut kysymään, että sattuiko sinuun?

Mitä haluaisit vielä oppia voimanostosta?

Haluaisin oppia paremmaksi kilpailijaksi, haluaisin kehittyä nostajana ja nostaa isompia painoja. Varsinkin penkki on monessa kisassa mennyt ihan pieleen, joten penkissä kehittyminen on tällä hetkellä ykköstoive.

Mitä haluaisit, että sinulta vielä kysyttäisiin ja mitä siihen vastaisit?

Miten hullu pitää olla, jotta alkaa vielä 58-vuotiaana sohvaperunataustalla harrastamaan voimanostoa kilpatasolla?

Tässä minua on auttanut isältä peritty hulluus ja jonkinlainen ennakkoluulottomuus sekä äidiltä perityt hyvät maitotonkkien nosteluvoimat.

Terveisiä eVoimanostajan lukijoille?

Ei pidä urautua omiin polkuihinsa vaan jatkettava eteenpäin, kokeiltava uusia juttuja ja katsottava tulevaisuuteen. Vielä tässäkin iässä voi kokeilla jotain ihan uutta ja mullistavaa, eikä muitten mielipiteistä pidä välittää. Jokainen seuratkoon omaa polkuaan!