Teksti & kuvat: Teemu Ahtiainen
Ensimmäinen kisapäivä
Aurinkoinen Malaga, äänekkäitä brittejä ja masters-ikäisiä liikkeellä. Tällä kertaa klassisen voimanoston EM-kilpailuissa. Kaupungin vietti taisi yllättää järjestäjätkin, koska alkuperäisen kisahotellin lisäksi avattiin naapurista samaan ryppääseen kuuluva hotelli ja vielä kadun varrelta kolmannesta hotellista saatiin huoneita kisavieraiden käyttöön. Kisoihin päätyi lopulta yli 600 henkilöä, joten kansainväliseen tunnelmaan pääsi hyvinkin helposti. Kisapaikkana toimi hotelli Amaragua aivan Välimeren rannassa. Hotellin sisäpinnoilla oli värikkäitä laattoja, maanläheistä ruskeaa ja avajaisissa flamencoa, qué bueno. Kisalavalla telineenä oli Roguen mammuttiteline ja ei lähiruokaa vaan lähiraudat toimitti Malagan oma Maniak.
M4-ikäluokka aloitti tuttuun tapaan kisat ja tällä kertaa miehet nostivat ensin. Suomesta kisalavalle 83 kg sarjaan Tapani Puhakka ja Antero Juntunen, 93-kiloisiin Ilkka Launonen. Tapanilta aika lailla odotetun kaltaisia tuloksia, kyykystä 75 kg, penkkipunnerrus tänään 75 kg ja maastanoston 145 kg kasasivat yhteen 295 kg. Penkkipunnerruksen ja maastanoston lajipronssia ja samoin yhteistuloksen kolmossija. Antero Juntunen siis Tapanin kanssa samassa sarjassa ja tasaista suorittamista. Kaikista osalajeista kakkostila ja luonnollisesti myös yhteistuloksella hopeaa. Anterolle jalkakyykystä 155 kg, penkkipunnerrus oli 82,5 kg, jolla kehonpainon perusteella jääminen hopealle ja maastanostosta 190 kg yhteistuloksen ollessa 427,5 kg. Viimeisellä maastanostolla vielä yritys nousta ranskalaisen ohi korkeimmalle korokkeelle, mutta se ei tällä kertaa ollut onnistunut yritys. Kaverukset jatkoivat kisaviikkoa tutustumalla paikallisiin nähtävyyksiin. Mm. automuseossa oli vierähtänyt kolmisen tuntia ja sieltä Tapanin filmirullalle kertynyt parisataa kuvaa.
Ilkka Launonen teki paluun kansainvälisille lavoille parin vuoden tauon jälkeen. Kyykyssä lajihopeaa 160 kilolla, penkkipunnerruksen kultainen lajimitali matkaa Savoon uuden maailmanennätyksen saattelemana 142,5 kilolla. Maastanostoon lähdettäessä peli oli vielä avoin yhteistuloksen kullan osalta ruotsalaisen Kallbergin ollessa 12,5 kiloa Ilkkaa perässä. Toinen nosto jäi Ilkalla polviin ja Kallberg kiilasi jo 2,5 kg päähän. Kolmanteen Ilkalle sama rauta ja ylös. Harmittavasti toinen polvi jäi hieman koukkuun ja nosto hylkyyn. Ruotsalainen pyyhälsi ohi viimeisellä nostollaan ja Ilkalle hopeaa yhteistuloksella 502,5 kg. Ilkalle penkkipunnerruksen maailmanennätys kuitenkin hieman piristämään.

Päiväkisaan sitten vuoroon M4- ja M3-ikäluokan naiset. Suomalaisten lukumäärä päiväkisassa oli yksi, mutta Leena Jokitalo onkin sitten maailmanluokan nostaja. Leena paranteli kyykyn M3-ikäluokan maailmanennätystä kahteen otteeseen, kirjoihin viedään tulos 120 kg. Penkiltä otettiin varmat kilot pois, jotta yhteistuloksen kultaan säilyisi vielä hyvä mahdollisuus. Ja kultaahan viimeisellä vedolla lähdettiin yrittämään. Tänään painovoima voitti tahdon ja tulokseksi jäi maastanostossa 132,5 kg ja yhteistuloksella 307,5 kg hopeamitali kaulaan.
Iltakisa alkoi erittäin mukavaan, parhaaseen katseluaikaan. Tosin klo 19 aloitus tiesi lopetusta lähempänä keskiyötä. Ensin lavalle loput M3 naiset, joista Suomen värejä edustivat Silja Mansikka-aho ja Outi Nurmilaukas. Siljalla oli ollut pientä olkapäähäikkää, joka vaikutti penkkaamiseen. Lopputuloksena kuitenkin EM-pronssia sarjassa 84 kg. Jalkakyykystä 85 kg pienten alkuvaikeuksien jälkeen, penkiltä 37,5 kg ja maastanostosta uusi Suomen ennätys 145 kg. Outi Nurmilaukas puolestaan tuli kisoihin tähtäimessään kaksi tavoitetta: maastanoston lajikulta ja uusi maailmanennätys. Alussa piti kuitenkin kyykätä 112,5 kg ja penkiltä vielä nostaa 72,5 kg uudeksi Suomen ennätykseksi. Maastanostossa sitten uudeksi maailmanennätykseksi toisella kierroksella 172,5 kg. Kolmanteen yritykseen Outin valmentaja antoi kaksi vaihtoehtoa, joista Outi valitsi 178,5 kg, joka on Outin uusi henkilökohtainen ennätys ja luonnollisesti taas uusi maailmanennätys. Se toinen vaihtoehto toteutunee sitten seuraavassa kisassa…? Yhteistuloksen uusi Suomen ennätys 363,5 kg sekä M2- että M3-ikäluokkaan, kuten maastanostossakin. M3 naisille joukkuepronssia kolmihenkisellä joukkueella.
Iltakisan toiseen ryhmään kevyemmät M2 naiset: Sanna-Mari Jauhola, Mervi Sirkiä ja Nina Honka. Sanna-Mari aloitti kansainvälisten kisojen ensikertalaisena sopivasti nappaamalla kyykystä lajihopeaa. Penkiltä oma ennätys 47,5 kg, maastanostosta 105 kg ja yhteistuloksen uudeksi ennätykseksi 240 kg ja EM-kisojen neljäs sija. Mervi Sirkiä teki paluu Suomi-trikoisiin monen vuoden tauon jälkeen. Jalkakyykyn 92,5 kg ja sillä lajikulta antoi hyvän lähdön kisaan. Reidet alkoivat kramppaamaan jo aloituksen jälkeen ja tämähän vaikutti hieman nostamiseen. Penkissä Mepa otti varman päälle ja 2,5 kg korotuksilla tulokseen 62,5 kg. Maastanostoon lähdettiin piikkipaikalta, mutta takaa tultiin kovaa. Ensin kyydistä putosi Ranskan Verlaine. Jäljelle jäi Unkarin Petroczki haastamaan loppuun asti. Unkarilainen meni viimeisellä vedollaan kärkeen, mutta Mepalle jäi vielä kuittauksen paikka. Paikka jäi kuitenkin käyttämättä. Salin sarjapainot eivät tänään siirtyneet maksimiykköseen vaan tulokseksi EM-hopeaa.
Kaksinkertainen varustevoimanoston maailmanmestari Nina Honka käy ”apuliike-arvokisoissa” kiusaamassa muita ja katsomassa, mitä vedossa tapahtuu. Kyykyssä ja penkissä varmaa perussuorittamista 110 kg ja 65 kg tuloksilla. Maastanostoon mentäessä yhteistuloksen kulta ja hopea olivat jo kaukana, mutta sen jälkeen kaikki olikin avoinna. Ennen viimeistä nostoa sijoitukset 3-5 olivat kaikki mahdollisia. Viimeisellä vedolla, 152,5 kg, oli tarjolla paikka palkintopallilla yhteistuloksissa. Mutta, yritys päättyi vaakatasoon, sekä tangon että nostajan osalta. Lopputuloksissa sijat 3-5 olivat 2,5 kg sisällä Ninan ollessa siellä ”huonommassa” päässä viidentenä. Lajipronssia kuitenkin nostajan omaksi yllätykseksi kotiin vietäväksi.
Ensimmäinen kisapäivä oli aikamoista ennätysten murskaamista. Euroopan ja maailmanennätyksiä kirjattiin uusiksi vähän väliä. Mikä ilahduttavinta, tilastoihin saatiin kolme suomalaisnostajaa tämän päivän jälkeen. Kisapäivä päättyikin sitten mukavan reilusti ennen keskiyötä eli heti alkuun sellainen 16,5 tunnin päivä plakkariin.
Toinen kisapäivä
Toinen kisapäivä ja miesten M3-ikäluokka lavalle. Ensikertalainen Juha Kujala johti joukot kameroiden eteen. Menossa mukana Ismo Hietanen ja Ismo Karisalo. Juhalla kisa lähti hyvin käyntiin. Kaikki kyykyt hyväksytysti ylös ja oma ennätys 122,5 kg pöytäkirjaan. Penkiltä tulikin ensikertalaiselle lajihopeaa tuloksella 100 kg, tasan. Maastanostoon lähtiessä huolto pääsi jälleen kerran raapimaan päätään. Kulta ja hopea olivat jo karanneet, mutta pronssitaistelu oli vielä jäljellä. Juha oli ranskalaista painavampi, mutta toisaalta 5 kilon etumatka hankittuna. Vetäjinä miehet olivat aika lailla samantasoisia, joten tarkkailuksi meni. Juhalla aloitus 152,5 kg sisään ja toiseen 157,5 kg, sekin hyväksytysti ylös. Ranskalainen aloitti 150 kg, toiseen lastattu 160 kg stoppasi viiden sentin jälkeen ja nyt näytti jo hyvältä. Kolmanteen ensin ranskalaisen 160 kg hyväksytysti ylös, mutta eipä sillä ollut enää väliä. Juhalle samat 160 kg, tanko tuli ylös, mutta taululle 2 punaista loppuasennosta. Näiden valojen myötä Juhalle EM-debyytistä kaulaan yhteistuloksen pronssimitali. 380 kg on Juhan uusi yhteistulosennätys, samoin kuin kyykyn 122,5 kg ja maastanoston 157,5 kg.
Ismo Hietasen huolto ei päässyt ainakaan liikaa lepuuttamaan aivotoimintaa. Taktikointi alkoi välittömästi, kun kilpailijoiden kehonpainot ja aloituspainot julkaistiin. Ismo oli pronssikamppailua ajatellen sopivasti Slovakian Mihokia kevyempi. Kulta ja hopea näyttivät olevan jo lähdössä liian kaukana, ja myös pysyivät. Kyykyssä Ismo lajihopealle tuloksella 165 kg, Mihokin tuhratessa aloituspainoonsa 160 kg kaikki kolme yritystään. Penkiltä varmat pois, mutta samalla tuli takapakkia 5 kg pronssiin nähden. Vedossa aloituksella kurottiin etumatka kiinni, minkä jälkeen kevyempänä ja parempana vetäjänä olikin hyvä passailla samoilla korotuksilla slovakin kanssa. Miehet samaan yhteistulokseen 475 kg, mutta Ismolle kevyempänä EM-pronssimitali kaulaan.
Karisalon Ismolle kaikki kyykyt hyväksytysti läpi kolmannen ollessa 180 kg. Penkiltä toisessa nostossa pieni lapsus, mutta kolmanteen lisää rautaa ja lajihopea käteen tuloksella 122,5 kg. Vedon aloituksessa samoin pientä hakua, toiseen 10 kg lisää eli 190 kg hyväksytysti ylös. Kolmannessa näytti jo olevan pientä väsymystä ilmassa tangon jäädessä polviin. Yhteistuloksena 492,5 kg ja EM-kuudes.
Illan lähtöön Katja Kärkkäinen M2-ikäluokan sarjassa 63 kg. Ennakkorankingissa Katja oli neljäs, mutta kukas nyt ennakkoja katsoo. Kyykyssä uusi SE 132,5 kg. Hiukan enemmänkin olisi saanut tulla, mutta toinen yritys hylkyyn syvyydestä. Penkissä SE-tahti jatkui. 0,5 kilolla kun ei voinut korottaa niin sitten suoraan 85 kg tankoon. Kolmas yritys olikin paras nosto penkiltä. Telineen mittasuhteet aiheuttivat hieman vaikeuksia, mutta kolmannessa oli paketti valmiina. Ennen maastanostoa Katja oli kiivennyt kakkossijalle. Nyt piti vain pitää tiukasti kiinni asemista. Yhteistuloksen kulta meni jo menojaan kohti Ranskaa, mutta italialainen hengitti kovaa niskaan ja ruotsalaiselta odotettiin ME-rautoja johonkin yritykseen. Aloitusten jälkeen arveltiin, että 145 kg saattaisi olla riittävä yt-hopeaan. Ruotsin Jading laittoi odotetusti ME-raudat toiseen nostoonsa. Tanko jäi polviin, joten voitiin hengittää hieman rauhallisemmin. Ranskan Girot pelasi Katjan pussiin mukavasti nostamalla itse uudet ME-kilot, minkä seurauksena Jadingin piti tiputtaa kolmannen kierroksen yritystään. Mutta italialainen Brembilla oli vielä mukana. Nyt oli vain kyse siitä, ojennetaanko hopeamitali pois ja pidetäänkö siitä kaksin käsin kiinni. Katjalle se 145 kg tankoon ja tanko ylös hyväksytysti. Brembilla joutui painavampana vielä korottamaan 2,5 kg ensin annetusta. Joku oli liimannut tangon lattiaan, joten yhteistuloksen EM-hopea kohti pohjoista uuden Suomen ennätyksen saattelemana, 362,5 kg viimeiseen sarakkeeseen. Hopeaa Katja arveli juhlistavansa pulahduksella seuraavana aamuna Välimeressä, olisi kuitenkin lämpimämpää vettä kuin avannossa kotipuolessa.

Kolmas kisapäivä
Malagan kolmanteen päivään oli pehmeä lasku. Aamu- ja päiväkisan aikana joukkueen jäsenet saivat joko miettiä vaakaa tai kierrellä lähiympäristöä. Kisatrikoille oli käyttöä vasta klo 16 alkaneessa kisassa, jolloin miesten M2-ikäluokan sarjat 74 kg ja 83 kg ottivat komennon.
Suomalaisista ensimmäiseen ryhmään Timo Heiskanen ja Sami Siltala. Jälleen kerran aloituspainojen mukaan kulta meni menojaan, mutta sitten kihelmöivästi suomalaiskaksikko sijoilla 2 ja 3. Timolle kisasta tuli vaikeampaakin vaikeampi. Toisaalta tuskaa ei kauan kestänyt. Lantio ei kuulemma tahtonut pitää ja vatkasi joka suuntaan. Kolmen yrityksen ja 9 punaisen värivalon jälkeen kisa ohi. Timohan kisaa aina yhteistuloksen mitalista, joten lajimitaleiden kohtaloa saivat muut jäädä selvittämään.
Sami Siltalalla kisasuunnitelmana oli ottaa tarkasti kaikki kilot pois ja sitä kautta nousu mahdollisimman korkealle. Kyykky sujuikin suunnitelman mukaan, 190 kg kolmannella ylös. Penkillä Roguen teline vaati jälleen yhden uhrin, tosin tappiota tuli vain 5 kg, joten Samille 125 kg. Roguen mittasuhteet ovat aiheuttaneet monelle vaikeuksia. Tanko liikkuu erittäin herkästi ja paukkuu telineisiin sekä kyykyssä että penkissä. Maastanostoon lähdettäessä Ruotsin Dolk ja Ranskan Perrodou olivat tarkkailulistalla. Dolk putosi kelkasta toisen kierroksen epäonnistuneen yrityksen jälkeen, eli Perrodoun kanssa kisa loppuun Samin ollessa painavampi. Toisten nostojen jälkeen Samille pyydettiin alun perin 250 kg, Perrodoulle 232,5 kg, joka veisi hänet kakkossijalle. Perrodoun nostoa odotellessa suunnitelmat kävivät kuumina mahdollisen muutoksen varalta. Ranskalaisilla olikin jo lapulla 235 kg, mutta sitä ei koskaan viety pöydälle asti. Kuitenkin 232,5 kg hyväksytysti ylös, joten Samille tiputettiin hopeaan riittävä 245 kg. Tässä nostossa joutui jo yrittämään, rauta kuitenkin ylös 3-0 hyväksytysti ja hopeamitali oli varma. Seuraavaan kertaan jäi Euroopan ennätyksen kokeilu. Kisan jälkeen Sami kertoi, että oli päässyt pitkästä aikaa tekemään hyvän valmistautumisen ilman mitään suurempia vaivoja. Ja tämän päivän kisassa se näkyi tuloksessakin. Sami oli erittäin tyytyväinen suoritukseensa ja olihan sitä tekemistä mukava seurata vierestäkin.
Kakkosryhmään Rannikon voimaa, kun Marko Helysen vuoro tuli kilpailla. Kuten ykkösryhmässä kultamitali meni jo heti kättelyssä menojaan, mutta muuten päästiin taas jännittämään. Kyykyssä Markolle varmat raudat 217,5 kg ja lajihopeaa. Penkiltä poimittiin lisää kiloja plakkariin, tuloksena 140 kg ja kakkospaikka ennen maastanostoa. Kolmannen yrityksen 145 kg olisi ollut tärkeä rauta sillä takaa tultiin taas suhteellisen lujaa. Marko kertoi ensimmäisen 230 kg vedon jälkeen, että jalat eivät oikein tuntuneet hyviltä. Toiseen yritykseen 240 kg ja hyväksytysti ylös. Tämän jälkeen näytti sitten siltä, että tunneli ei ollut kovin kaukana, sen verran haparoivia olivat ensimmäiset askeleet lavalta pois. Lavaanhan oli tässä vaiheessa tullut se tuttu monttu keskelle, joten tankoa piti rullata eteen tai taakse ongelmien välttämiseksi. Italian mies menikin kakkosnostojen jälkeen kehopainon perusteella Markosta ohi, saksalainen jäi vielä vähän, mutta oli kuitenkin erittäin hyvällä iskuetäisyydellä. Hänen toinen nostonsa oli kyllä Sami Siltalaa lainaten ruma ja lisäksi yhden punaisenkin valon arvoinen. Openpowerlifting.org auki ja vetotuloksia etsimään. Molemmilla kilpakumppaneilla näytti olevan vielä varoja eli Markolle 252,5 kg viimeiseen yritykseen. Tilanteeseen vielä antoi lisäkierrettä se, että kaikki kovemmat kolme vetäjää lähtivät ainakin aluksi metsästämään maailmanennätystä. Olisiko siinä Markon mahdollisuus? Kisa valuu eteenpäin ja nostajalta tiedustellaan, onko vielä 12,5 kg tankissa… Lopulta päädyttiin tiputtamaan kolmannen noston raudat 245 kg, joka tulikin ylös. Saksalaisen huoltaja huomasi tiputuksen viime hetkellä ja ehti juuri ja juuri muuttamaan oman nostajansa painot. 295 kiloa hyväksytysti ylös ja Markon ohi alhaisemmalla kehonpainolla. Italialainen ja turkkilainen ottivat vielä epäonnistuneet yritykset maailmanennätyksestä, hopea Italiaan 2,5 kiloa kovemmalla yhteistuloksella kuin Markon 602,5 kg.

Neljäs kisapäivä
Neljäs kisapäivä ja suomalaisten osalta lavalle M2 miesten sarjaan 93 kg Vesa Kovalainen ja 105 kg Pasi Putkonen ja Kaj Wasenius, Vesa ensimmäisenä lavalle. Kyykyn aloitus sisään. Allekirjoittanut mietiskeli päätuomarina Vesaa odotellessa toiseen nostoon, että onkohan tässä nyt jokin taktinen kuvio, jolla säästetään paukkuja kolmanteen. Totuus oli kuitenkin niinkin yksinkertainen, että huolto ei aivan ehtinyt kellon vauhtiin. 2,5 kg korotuksen takia ei energiaa viitsinyt tuhlata, joten kisalavan sijaan lämmittelytilassa välinosto. Tuolla vältettiin kisanostojen väliin tullut parinkymmenen minuutin tauko. Kolmatta yritystä varten olikin kaikki ajoissa paikoillaan, Suomen ennätysraudat 237,5 kg tankoon ja hyväksytysti ylös. Penkki jäi harmittavasti aloituspainoihin 125 kg, mutta mitään ei oltu menetetty vielä. Kakkosvedon 260 kg Vesa veti hieman yli loppuojennuksessa ja palautuksessa pieni lapsus ja tanko alaspäin. Koko katsomo huokaisi syvään hienon noston mennessä hylkyyn. Kolmanteen nostoon huolellisemmalla tekemisellä ja 5 kg isommalla lastauksella. Tiukka nosto, jota Vesa hilasi koko ajan ylöspäin, hitaasti mutta varmasti. Maastanoston tulokseksi 265 kg ja miehen omaksi yllätykseksi lajikultaa. Yhteistuloksen EM-pronssi Vesan matkaan tuloksella 627,5 kg.
Pasin kyykyn aloitus 215 kg. Tässä nostossa näkyi jo, että vasemmalla puolella oli hieman vuotoa. Toisessa yrityksessä 230 kilosta vielä enemmän noston mennessä vasemmalta läpi ja levynvaihtajien avustuksella ylös. Pasi kertoi päättäneensä ottaa kolmannen yrityksen salikyykkynä, joka olikin sitten hyväksytty kisakyykky. Penkkiin aloitus 175 kg hyväksytysti. Lajimitali oli haussa, joten 180 kg toiseen. Tämä hyväksyttynä ylös ja penkin osalta piikkipaikalle. Kolmannella kierroksella ei ilmoittautunut haastajia kultamitalille. 182,5 kg pyyntinä kolmanteen, mutta eipä tullut ylös valkoisilla valoilla. Penkiltä lajikultaa tuloksella 180 kg. Maastanosto ja kohti kisan loppua. Aloitukseen varmat 230 kg hyväksyttynä ylös. Toinen yritys ja 255 kg tuli käsistä läpi vasemman pettäessä. Vähänpä tiesimme pito-ongelmista tässä vaiheessa. Kolmas ei enää polvia ylemmäs noussutkaan, joten maastanostosta tulokseksi aloituksen 230 kg ja yhteistuloksena 640 kg ja EM-7.
Kaj Wasenius oli Pasin kanssa samassa ryhmässä. Kajn nostoja katsellessa tulee melkeinpä aina mieleen ajatus, että voisi niitä kiloja enemmänkin laittaa tankoon. Aloituspaino on tietysti aina oltava suhteellisen pomminvarma, kuten Kajn 170 kg. Toiseen 185 kg ja edelleen yhtä vaivattoman näköistä. Kuten kolmannen 200 kg kanssa. Ehkäpä seuraava kisa alkaakin jo tuolla 200 kilolla… Penkkipunnerrus seurasi jalkakyykyn tekemiä latuja. 120 kg aloituksella kevyesti, 125 kg toisella kevyesti ja 130 kg kolmannella kevyesti. Ja homma jatkui. Maastanoston aloitus 200 kg kevyesti, toisen kierroksen 220 kg kevyesti. Kolmannella kierroksella tankoon 240 kiloa ja nyt jo näytti siltä, että Kaj joutui jo vähän nostamaan. Mutta ei tämänkään kanssa mitään ongelmaa. Kajn kaikki 9 nostoa erittäin puhtaita suorituksia. Yhteistulokseksi 570 kg ja EM-8.
Päätuomarina penkkipunnerruksia katsellessa huomasin, että suhteellisen paljon oli yrityksiä, joissa tankoa upotettiin rintaan pikkuhiljaa ja samalla toivottiin, että press-komento tulisi nopeasti. No eihän se tullut ennen kuin tanko oli liikkumatta. Muutaman kerran nostajalle riitti odottelu ja varaslähdöllä tanko ylös. Ja taas oli kisa, jossa Roguen teline otti ihan huolella osumaa tangosta. Tangon koukut ovat leveät ja syvät ja tanko pääsee liikkumaan erittäin paljon ja se myös liikkuu erittäin herkästi. Kansallisuudesta riippumatta nostajilla oli ongelmia tämän mammutin kanssa, ei pelkästään meikäläisillä.

Viides kisapäivä
Viides kisapäivä ja odotukset korkealla. Miestenkin puolella päästiin M1-ikäluokkaan 59-83 kg sarjojen karkeloidessa ja naisten sarjojen 63 kg ja 69 kg liittyessä juhlaan. Sunnuntaina ennen kisojen alkua tuli viestiä, jossa kyseltiin huollosta, 700 kilon yhteistulos olisi kuulemma tarkoitus rikkoa. Jani Haapamäki 74 kg sarjassa avasi miesten osalta tämän ikäluokan perjantain aamukisassa. Jalkakyykyssä tavoitteena oli avoimen Suomen ennätys. Aloitus 225 kiloa helposti ylös, toisella väliportaana 237,5 kiloa hyväksyttynä ylös. Ylös tullessa selässä tuntui kuulemma naksahdus, joka ei ainakaan heti kipuillut, joten show jatkukoon. Kolmanteen sitten 245 kiloa, valkoisilla valoilla ylös ja Suomen ennätyksen kohdalle oma nimi. Tähän asti suunnitelma piti. Penkkipunnerruksessa sitten Jani otti sen eron muihin kultamitalin suhteen. Aloitukseen 160 kg ja helposti ylös. Toiseen 167,5 kiloa, ei ollut kuulemma koskaan tullut noin helposti ylös. Roguen penkki näytti parhaat puolensa, Janilla selkä pysyi kuin liimattuna kiinni. Kolmanteen nostoon vaihdettiin ennätyskirjaa. 173 kiloa ja Euroopan ennätys hyvällä nostolla ylös. Suunnitelman mukaan mentiin edelleen. Maastanoston alkaessa sävelet olivat selvät. Aloitus 260 kiloa sisään, kultamitalin varmistus ja sitten 700 kilon kimppuun. Toiseen nostoon siis 282,5 kiloa, tanko hienosti loppuasentoon. Ja vasemmasta kädestä läpi. No, ei hätää. Tätä varten tuohon rautaan hypättiin suoraan aloituksen jälkeen. Otetaan uudestaan. 282,5 kiloa, tanko hienosti lattiasta polviin asti, mutta polvien yläpuolelta alas. 678 kiloa yhteistulokseksi. Kisan aikana Jani joi viitisen litraa nesteitä ja doping-testin lomakkeita täytellessä litran vielä siihen päälle. Pieni vinkki kaikille kansainväliseen kisaan meneville: 7 päivän ajan ennen kisaa laittakaa paperille ylös kaikki lääkkeet ja hieman erilaisemmat lisäravinteet, joita olette ottaneet/käyttäneet. Niitä nimittäin kysytään siellä testissä.
Päiväkisa olikin nopea 11 nostajan pyrähdys miesten 83 kg sarjalle, tosin aikataulussa tälle kisalle oli varattu mukavat 4,5 tuntia. Johan Henriksson ja Jari Kaarnais mukana meidän miehistä. Jarilla oli ollut häikkää pakaralihaksen kanssa jo pidempään ja hieman se miestä haittasikin. Lisäksi Jarin vyö piti kierrättää juryn kautta ennen kuin se hyväksyttiin. Ilmeisesti kaikissa maissa Inzer ei ole hyväksytty. Jarille kyykyn aloitukseen 222,5 kiloa ja valkoisilla jatkoon. Toiseen kyykkyyn 232,5 kiloa. Heti suunnanvaihdon jälkeen takamus liikaa taakse, äkillinen korjaus eteen, mutta nosto oli siinä vaiheessa menetetty. Kolmanteen samat raudat, tällä kerralla voimat loppuivat hieman puolenvälin yläpuolella. Penkkipunnerruksen aloitukseen 142,5 kiloa ja white lights. 150 kg toiseen ja white lights. Kolmanteen vielä 5 kg lisää, mutta nyt tuli red lights. Toisen kierroksen hyväksytty nosto oli kuitenkin tarpeeksi lajipronssiin. Maastanoston aloitukseen 252,5 kiloa, hyväksytysti ylös. Ei mitenkään maailman lennokkain aloitus, mutta perinteinen kymppi lisää kakkosnostoon. Toinen nosto irtosi lattiasta viitisen senttiä ja siinä kohdassa näki, että pakaralle alkaa pikkuhiljaa riittämään. Toinen yritys 262,5 kilosta ei enää liikahtanut sitä viittäkään senttiä. Yhteistulokseksi Jarille 625 kiloa ja seitsemäs sija.
Johan Henrikssonin kyykyn aloitus 245 kiloa oli sellainen kuin aloituksen pitääkin olla, heittämällä ylös. Toiseen kymppi lisää. Taas heittämällä ylös. Tuomarit vilauttivat punaista vahvistaakseen Johanin omatkin tuntemukset, pari senttiä tuli leikattua turhaan syvyydestä. Voimistahan tuo ei ollut kiinni, joten kolmanteen 7,5 kiloa lisää. 262,5 kolmannella ja näytti sopivalta aloitusraudalta. Päivän kunto olisi ollut vähintään 270 kilon tienoilla, mutta tämä kelpasi lajikullan arvoisena. Penkille Johan lähti 5 kg taktiikalla aloituksen ollessa 140 kiloa. Ensimmäinen ja toinen yritys hyväksytysti ylös. Kolmas lähti rinnalta hyvin, mutta 5 sentin jälkeen tuli seinä vastaan. 145 kiloa kuitenkin ja hyvät asemat loppuhuipennukseen. Maastanoston aloitus 265 kiloa ja eipä siinä mitään vaikeuksia ollut. Toiseen vaisu korotus ja 282,5 kg pyyntinä. Tuossa sai jo vähän nostaakin, mutta vaikeuksitta tanko ylös. Sitten ohjeistus huollolle, että yhteistuloksen kultaa haetaan, ei mitään hopean varmisteluja. Eipä siinä, kolmanteen pyydettiin omat uudet ennätysraudat 295 kiloa ja sillä paikka auringossa, tai ainakin palkintopallilla lähimpänä aurinkoa. Tanko hyvin liikkeelle ja koko ajan ylöspäin. Kunnes, polven yläpuolella oikean kämmenen nahka ihan kunnolla auki ja tanko putosi lattiaan. Palkintojenjaon Johan hoitikin sitten vasemmalla kädellä kätellen. Mutta eipä se vielä tähänkään jäänyt.

Iltakisa ja naisten vuoro. Sarjaan 63 kg ensikertalainen Suomi-trikoissa Soila Ranta ja muutaman vuoden tauon jälkeen maajoukkueverkkarit päällä kisoissa Johanna Kankus-Mikkola. Soilan kisa lähti hieman takellellen liikkeelle. Aloituskyykky hylkyyn, onneksi toisella 122,5 kiloa hyväksytysti ylös. Kolmanteen kyykkyyn 127,5 kiloa. Soila ”meni niin alas kuin pääsi”, tuomareille tämä ei tänään riittänyt, joten yhdellä hyväksytyllä kyykyllä jatkoon. Penkiltä aloitus 67,5 kiloa hienosti ylös. Toiseen 72,5 kiloa, mutta lasku rinnalle teki pientä mutkaa ja eipä se laskukohtakaan ihan optimaaliselta näyttänyt. Ainakaan tanko ei siitä liikahtanut ylöspäin puolta senttiä enempää. Kolmanteen sama rauta. Nyt oli jo eri meininki ja tanko kunnon puserruksen myötä hyväksytysti ylös. Hieman tiukemmilla trikoilla olisi saattanut tulla toinenkin keltainen, mutta hyvä näin. Tuulia Lohivuolle terveiset ja kiitokset lainasta. Maastanoston aloitukseen 127,5 kiloa ja valkoisilla ylös. Toiseen nostoon 135 kiloa, hyvän taistelun jälkeen riittävästi valkoisia taululle. Viimeiseen nostoon 140 kiloa. Tämä ei sitten enää kovin paljoa noussutkaan. 330 kiloa yhteistuloksena Soilalle ja EM-13.
Kisaviikolla alkoi kuulua huhua, että naisten kisa aloitetaan maailmanennätyksellä. Ei aloitettu. Se aloitettiin Euroopan ennätyksellä. Vasta toiseen lastattiin maailmanennätys. Ja kolmanteen. Johanna Kankus-Mikkola oli taas mukana kansainvälisissä. Kyykyn sarja 165,5-176-180,5 kg. Penkillä ei aivan noin kovaa hurjasteltu. Euroopan ennätys kolmannella nostolla. Tosin se ehti olla Johannalla n. minuutin ja jatkoi sitten matkaansa Iso-Britanniaan. Ennen maastanostoa nopeat kalkuloinnit saivat yhteistuloskultaan tarvittaviksi kiloiksi 170-175. Takaa tuli taas kovaa lähes 200 kilon vetäjiä. Lähes. Johanna oli painavin kärkikolmikosta, mutta kyykyssä kuitattu 0,5 kiloa nollasi tilanteen. Aloituksen 155 kg ja toisen yrityksen 165 kiloa hyväksytysti ylös. Sitten tehtiin tarkistuslaskelmia. Johanna oli satavarma, että 170 kiloa nousee. Aika lailla yhtä varmoja oltiin siitä, että Italian Romussi ei nosta 195 kiloa. Brittien Yardy oli jo sen verran takana, että hänelle arveltu 200 tai yli ei todellakaan tulisi hyväksytysti ylös. Jotenka, Johannalle 170 kg pyynniksi ja sormet ristiin varpaita myöten. Lavalla tangosta hyvä ote, nosto hienolla vauhdilla yläasentoon ilman ongelmia ja down-komentoa kuuntelemaan. Ja tanko oikean käden sormista läpi. Malagalainen metalli oli vaatinut neljännen suomalaisuhrin. Kaikki toivo italialaiseen, tai oikeastaan edes yhteen tuomariin. Jury oli kisojen aikana kiitettävällä prosentilla kääntänyt nostoja pääasiassa nostajan vahingoksi. Italialaiselta hieman huono irrotus, mutta tanko vakaasti ylös ja 3-0 hyväksytty. Johannalle EM-hopeaa ja pisteissä ikäluokan kolmanneksi paras nostaja. Tästä painoluokasta olikin 4-5 nostajaa 10 parhaan sakissa pisteissä, joten selvästi kisojen kovatasoisin naisten ryhmä.
Olga Nieminen aloitti kyykyt 152,5 kilolla ja 2-1 hyväksytty. Tässä vaiheessa oli jo selvää, että näiden tuomioiden jälkeen sai aina hieman odottaa juryn mielipidettä. Nyt se oli sama kahden lavatuomarin kanssa. Toiseen yritykseen 157,5 kiloa ja kuuden nostajan ryhmässä se tulikin mukavan nopeasti, ainakin lämmöt pysyivät hyvin päällä lämmittelytilan alati vaihtelevassa ilmastossa. Kakkonen taas 2-1 hyväksyttynä eteenpäin ja kolmanteen SE-raudat 160 kiloa. Olgan kolmas oli syvempi kuin edelliset, mutta lavatuomarit arpoivat sen hylkyyn 2-1. Juryn kautta nosto kierrätettynä hyväksytyksi. Uusi Suomen ennätys Olgan nimiin ja kyykyn lajipronssi palkintokaappiin. Penkiltä aloitus 80 kilolla. Telinekorkeudet olivat hieman off, mutta nosto heiluen hyväksyttynä ylös. Toiseen nostoon 2,5 kiloa lisää. Jälleen kerran 2-1 hyväksytty nosto, jonka jury käänsi nostajan vahingoksi. Pakaroilla ei ollut tarpeeksi kosketuspintaa penkin kanssa. Kolmanteen ehti jo mennä 85 kiloa ja sitä yrittämään. Keskittyminen oli jo kakkosnoston vuoksi hieman karannut ja tanko ei rinnalta enää mainittavasti liikahtanut. Maastanostoa ennen Olga sanoi, että kahteen kovaan nostoon ei välttämättä riitä paukkuja. Joten aloituksen jälkeen korotus tavoiterautaan. Aloitus 165 kg ei ollut kauhean lennokas, mutta suunnitelman mukaan toiseen uudet SE-raudat 175 kiloa. Tanko ei lähtenyt mukaan kummallakaan kierroksella, joten yhteistulokseksi Olgalle 405 kiloa ja EM-4.

Kuudes kisapäivä
Malagan lauantai ja kuudes kisapäivä. Lauantain aamukisaan Lempäälästä oli tarjota Jussi Harmaala, yksi meidän ensikertalaisistamme kansainvälisillä lavoilla. Ennakkojen perusteella Jussi oli A-ryhmää 8. sijan tilastotuloksellaan. Jussilla oli kisaan tullessa alla aiempia kisoja kovempi piikkaus, joten saas nähdä miten se puree. Kyykyn aloitus 230 kiloa valkoisilla ylös. Toiseen nostoon 10 lisää ja sen kanssa sama linja. Kolmannelle kierrokselle omat ennätyskilot 250 kg. Ennätyshän sieltä ylös, oli kyllä aika lailla tasaraha ja mies tyytyväisenä kisalavalta pois. Penkin aloitus Jussille 155 kiloa ja mukavasti vaikeuksitta ylös. 10 kg lisää toiselle kierrokselle ja sekin 3-0 hyväksytty. Kolmannella taas ennätyskilot tankoon, 170 kg. Tähän ei enää voimat riittäneet puoltaväliä pidemmälle, joten 165 kiloa jäi pöytäkirjaan. Maastanostossa aloitukseen 250 kiloa, hienosti ylös. Toiseen yritykseen 20 kiloa lisää, jolla Jussi sivuaisi omaa ennätystään. Tämä valkoisilla valoilla ylös. Kolmanteen taas omat ennätyskilot, 275 kiloa tällä kertaa. Hieno rutistus ja 2-1 hyväksytty. Kunnes jury pyöräytti noston hylätyksi, oikea olkapää ei ollut riittävästi takana. Jussille kuitenkin oma yhteistulosennätys 685 kiloa ja EM-7. Piikkaus tuntui toimivan.
Aamukisan jälkeen olikin muutama tunti aikaa nauttia kisaviikon kenties parhaimmasta kelistä. Aurinko mollotti pilvettömältä taivaalta lämpötilan pyöriessä 20 asteen tienoilla eikä tuulta ollut nimeksikään. Iltakisaan Suomelta oli asettaa naisten 84 kg sarjaan Heidi Bäckström ja Anna Ranki, ensikertalainen hänkin, ja 84+ kg sarjaan Liisa Asanti.
Anna taisi olla joukkueen ”vihrein” nostaja. Liveschoresheet.com näytti tilastoissa kolmea kisaa ja nyt sinne saatiin ensimmäinen ulkomaankisa. Kyykyn lämmittelyssä meinasi tulla pientä kiirettä, mutta ruuvia kiristettiin sopivasti ja kaikki suunnitellut lämmittelynostot saatiin tehtyä. Kisan avaus 132,5 kiloa hyväksytysti ylös ja nyt sai hengittää hieman vapaammin. Toiseen nostoon 10 kilon korotus ja tämänkin jälkeen kisan pöytäkirja näytti vihreää Annan kohdalla. Kolmanteen yritykseen Annan oma ennätys 147,5 kiloa. Viiden kilon korotus oli tähän kohtaan liikaa eli 142,5 kilon tuloksella jatkettiin. Penkkipunnerrus meni 2,5 kilon taktiikalla. Aloitus 72,5 ja toinen nosto 75 kiloa molemmat hyväksyttyinä. Kolmannen kierroksen 77,5 kiloa oli ainakin tänään liikaa. Mokkapaloista hieman potkua ja maastanostoon. Aloitus 137,5 kiloa hyvä nosto, samoin toisen kierroksen 145 kiloa. Sitten oltiin taas suurten kysymysten äärellä. Tyydytäänkö omaa yhteistulosennätystä sivuavaan tulokseen vai yritetäänkö uutta ennätystä? 152,5 kiloa tankoon, joka toisi uuden ennätyksen. Jalkoihin talkkia puolikas purkki ja Anna lavalle. Ja käsillä läpsäytys reisiin. Aika pysähtyi, kun Anna tajusi, mitä tuli tehtyä. No, tässä kohdassa se ei saa enää vaikuttaa. Tanko ylös kiitettävän tiukalla nostolla ja oma ennätys 370 kiloa ja sijoitus kisassa EM-7.
Heidi Bäckström nosti Annan kanssa samassa ryhmässä. Heidi pötkötti rennosti lämmittelynostojen välillä lattialla. Eikä näitä kisoja nyt kannata liikoja toisaalta stressatakaan. Kyykyn ensimmäinen 155 kiloa hyväksytysti ylös. Toiseen nostoon uusi Suomen ennätys 165 kiloa, joka saikin valkoista tuomareilta. 170 kiloa ei sitten vihreää väriä saanutkaan pöytäkirjaan. Penkin aloitusraudan kanssa kävi pieni fiba, kun muutos ei ehtinyt ajoissa toimitsijapöydälle. Joten 90 kilolla aloitus. Se tuli hyvin ylös ja samalla lajihopea. Kaksi seuraavaa yritystä 92,5 kilolla, mutta tänään ei ollut aloitusta parempi penkkipäivä. Tässä vaiheessa mitalit olivat jo karanneet aika kauas. Maastanoston aloitus 165 kiloa hyväksytysti ylös. Mutta sitten seurattiin penkin jalanjälkiä. Kaksi epäonnistunutta yritystä 175 kilosta tarkoitti yhteistulosta 420 kiloa ja sijoitusta EM-5.
Lauantai-illan huumaan vielä Liisa Asanti. Liisa oli koko kisaviikon ollut pelipaikoilla ja auttamassa muita. Omaan kisaan aloitukseen 160 kiloa hyväksytysti. Toinen yritys jäi pintaan, joten kolmannella sama 170 kilon rauta. Tällä kertaa hyväksytysti ja kohti penkkipunnerrusta. 90 kiloa ylös ensimmäisellä, 95 kiloa toisella, ja 100 kiloa kolmannella ei tällä kertaa tullutkaan. Tässä vaiheessa katseet kääntyivät maastanoston lajimitaliin ja sen väriin. Aloitus 192,5 kg ja toinen nosto 202,5 kg hyvinä lämmittelyinä hyväksytysti ylös. Kolmannessa seurattiin, mitä muilta nostajilta irtoaa. Kultamitali vaatisi uutta Euroopan ennätystä, hopea puolestaan puolalaisen epäonnistumista. Puolan huolto laittoikin sitten kolmanteen yritykseen 2,5 kiloa liikaa yhteistuloksen kultamitalin kannalta. Täysin epätoivoinen yritys ja samalla Liisan lajihopea varmistui. Liisalle kolmanteen 210 kg, joka ei tänään ollut vietävissä. Lopputuloksena Liisalle 467,5 kiloa ja pettymys näytti ainakin heti kisan jälkeen suurelta. Liisa EM-5.

Seitsemäs kisapäivä
Viimeistä viedään ja vuorossa siis seitsemäs kisapäivä. Aamun kisassa Haukiputaan kaksikko Heikki Kurvinen ja Ville Majava sarjassa 105 kg. Ennakkomietinnöissä Heikille kyykyn Suomen ennätys ja Villelle ainakin lajimitali vedossa, ja kenties yt-pronssi. Heikin kisa olikin odotusten vastaisesti punavoittoinen. Kyykystä vilkkui punavalot loppuojennuksessa koukkuun jääneen polven vuoksi kaksi kertaa. Kolmanteen yritykseen kaikki tai ei mitään, tankoon 270 kiloa ja sitä lajimitalia hakemaan. Koko katsomo taisi huutaa Heikin ylös tangon kanssa ja loppuasennossa mies niin suoraksi kuin miehen vain saa. 3-0 hyväksytty ja kisa sai jatkua yhteistulosta kohti. Penkin aloitus menikin huomattavasti paremmin, kun 165 kiloa tuli jo ensimmäisellä yrityksellä ylös hyväksytysti. Mutta 170 kiloa ei enää sitten tullutkaan. Tässä vaiheessa pohjalla kaksi hyväksyttyä nostoa kuudesta. Maastanoston aloitus 250 kiloa taas hyväksyttynä ylös. Toisella 260 kg ei enää riittävästi liikahtanut ja tässä vaiheessa Heikki siirtyi tsemppaamaan Villeä. Heikille yhteistulos 685 kiloa ja sijoituksena EM-7.
Ville aloitti kisan varmasti. Aloitus 225 kg hyväksyttynä, toiseen yritykseen 245 kg hyväksyttynä ja kolmannen kierroksen 252,5 kiloa myös valkoisilla tilastoon. Penkkipunnerruksessa Ville jatkoi hyviä otteita. Aloitus 170 kiloa ongelmitta ylös. Toiseen perinteinen kymppi lisää ja hyvältä näytti. Naapurikylän kaverit Jani Haapamäki ja Pasi Putkonen olivat huollossa taustatukena kiloja katsomassa. Kolmanteen 185 kiloa, joka oikeuttikin lajipronssiin. Ja sitten vielä maastanosto jäljellä ja huollolle mietintämyssy syvemmälle päähän. Aloitus 270 kg sisään. Toisella 285 kiloa ja nyt näytti jo yhteistulosmitalikin olevan sormenpäissä. Vetokunto oli tänään loistava, joten tarvitsi vain katsoa, mitä saksalainen yrittää. Hänen viimeinen vetonsa sai yliviivauksen ja Villelle yhteistuloksen EM-pronssia. Viimeisellä nostolla Ville kävi poimimassa 300 kiloa, jolla lajihopea. Yhteistulokseksi Villelle 9 onnistuneen noston jälkeen 737,5 kiloa.
Viimeiseen kisaan Kimmo Matilainen. Kimmo oli ollut naapurikylässä jo pari päivää ja nyt oli tositoimien vuoro. Suunnitelmana aika lailla se, että ennätyksiä kokeillaan. Kyykyn aloitukseen 260 kiloa ja hyväksytysti taululle. Toiseen 20 kiloa lisää ja pohjaan jäi. Paineet olivat kuulemma hävinneet. Kolmanteenkaan yritykseen niitä ei löytynyt, joten yksi hyväksytty nosto. Penkkipunnerrus, aloitus 190 kiloa ja hyväksytty. Toiseen 195,7 kiloa ja hyväksytty. Kolmanteen 202,5 kg. Tanko lähti hienosti rinnalta, mutta viisi senttiä ennen loppuojennusta oikea käsi karkasi liikeradalta mahaa kohti ja levynvaihtajille hommia. Viimeinen osalaji jäljellä ja koko kisojen viimeinen ryhmä. Aloitukseen 235 kiloa. Ei toivoakaan. Jaloista ei vain irtoa potkua. Uudestaan 235 kiloa. Ei toivoakaan. Nyt näytti jo pahalta, vaikka yritys hieman parempi olikin. Kävi jo mielessä, pitääkö miestä alkaa läiskimään selkään ja puristelemaan korvalehtiä oikein kunnolla. Mentiin kuitenkin sanallisella toimintatavalla tällä kerralla. Jälleen kerran koko katsomo huusi tangon ylös. Polvien kohdalla näytti jo huonolta, mutta niin vain Kimmo hilasi tangon loppuasentoon. Nostajan eduksi hyväksytty nosto. Lopputulokseksi Kimmolle 692,5 kiloa ja sijoitus EM-8.
Näin saatiin kisat loppuun. Oli hienoja nostoja, toisten auttamista ja kannustamista ja tietysti niitä pettymyksiäkin. Kisojen aikana huolta herätti liiton Facebook-ryhmäänkin nostettu aihe mastersien huoltajista. Tuleva käytäntö ei hyvältä näytä kisojen alussa tai lopussa nostaville. Ja, kun huoltajat valitaan nostajien pisteiden perusteella, alussa nostavien osalta tulevaisuus näyttää erittäin synkältä. Toinen iso asia oli tukea antamattomat varusteet. Vahvasti näyttää siltä, että kolmen kirjaimen yhdistelmä on tippumassa kyydistä mitä polvilämmittimiin tulee. Yhtään etua ei haluttaisi kilpakumppaneille antaa, joten käyttöön otetaan ne omasta mielestä jämäkimmät. Haittapuolena sitten pois ottamisen vaikeus ja mahdolliset krampit kisan aikana. Oma villi veikkaus on, että polvilämmittimien paksuus rajoitetaan 5 millimetriin.
Kisajärjestelyt olivat vähintäänkin hyvät. Nämä kisat toimivat hyvänä harjoitusympäristönä ensi vuoden avoimen EM-kisoille. Hotelleissa oli pientä eroa ja ruuassa sen huomasi, vaikka samaa ryhmittymää olivatkin. Levynvaihtajat olivat nopeita ja tarkkoja. Kisojen aikana yksi väärinlastaus, joka pääsi nostoon asti. Levynvaihtajat kävivätkin sen jälkeen pyytämässä nostajalta anteeksi virhettään. Jury otti aika paljon roolia kisojen aikana. Ja useammin vielä niin, että 2-1 hyväksyttyjä nostoja käännettiin nostajien tappioksi. Ja vielä harmaan alueen vinkki kokemusten perusteella kotimaisille arvokisojen järjestäjille. Merkitkää suomalaiset toimitsijoiksi ja henkilökunnaksi niin kaikki pääsevät huoltamaan eikä rajoituksista tarvitse välittää.
EM-kisat olivat monelle loistava tauko kotimaan touhuista. Helmikuinen Aurinkorannikon sää oli melkein kaikkina päivinä aurinkoinen. Hotellit olivat aivan rannan tuntumassa ja koko kaupungin saavutettavuus helppo. Tähän vielä sopiva elämisen hintataso niin paketti olikin valmis. Ensi vuonna nämä kisat sitten mitellään Ranskan Albissa, jossa turnee vieraili vuonna 2020. Omasta puolesta kiitos kaikille joukkueen jäsenille. Erityiskiitokset niille huoltajille ja kilpailijoille, jotka oman kisansa jälkeen auttoivat muita kilpailijoita. Kiitokset Mepalle kannustuksesta kaikille nostajille kuuluttajapöydän takaa. Mepan paluun kunniaksi vielä blondivitsin paluu: Miksi kutsutaan sitä, kun blondi värjää hiuksensa ruskeiksi? No tietty tekoälyksi.

Miesten tulokset ja naisten tulokset
Johanna Kankus-Mikkolan ME-kyykky
@voimanostoliitto Johanna Kankus-Mikkola teki mastersien ME-tuloksen sarjaan 63N40. #voimanostoliitto #voimanosto #puhtaastivahva