Itsemyötätuntoinen asenne tukee urheilijan hyvinvointia

Teksti: Päivi Ristolainen, kuvat: Pixabay

Myötätuntoa on olemassa kolmea eri lajia. Oikeastaan voidaan sanoa, että myötätunto kulkee kolmeen suuntaan. Yleensä ihmisen on helpointa osoittaa myötätuntoa toiselle ihmiselle. Hiukan hankalampaa on ottaa itse vastaan myötätuntoa muilta ihmisiltä. Haastavinta on osoittaa myötätuntoa itselleen.

Itsemyötätunto on vasta 2000-luvun alussa esitelty käsite, mutta sen jälkeen sitä on tutkittu erilaisissa ympäristöissä ja viitekehyksissä paljon. Itsemyötätunnolla tarkoitetaan sitä, että ihminen kykenee olemaan avoin ja liikuttumaan omasta kärsimyksestä, huolehtimaan itsestään ja osoittamaan ystävällisyyttä itseään kohtaan. Itsemyötätuntoinen ihminen osoittaa ymmärrystä ja ei-arvostelevaa asennetta omaa riittämättömyyttä ja epäonnistumisia kohtaan. Itsemyötätuntoa on myös tunnustaa se, että omat kokemukset ovat osa yleistä inhimillistä kokemusmaailmaa. Emme ole yksin vaikeiden kokemusten, ajatusten ja tunteiden kanssa, vaan muutkin ihmiset kokevat niitä.

Epäonnistumme ja koemme kärsimystä, koska olemme ihmisiä. Niistä seuraavat tunteet ovat normaaleja, ihmisyyteen kuuluvia asioita. Urheilijana et ole ainoa, joka epäonnistuu, koska urheiluun vääjäämättä kuuluvat sekä onnistumiset että epäonnistumiset. On mahdottomuus, että treeni sujuisi aina optimaalisesti tai että saisimme jokaisessa kisassa parhaan mahdollisen tuloksen. Ystävällisyys itseä kohtaan on epäonnistumisen tai pettymyksen hetkellä tärkeää. Itsekriittisyyden, syyttävien ajatusten ja jopa itsensä rankaisemisen sijaan on tärkeää pyrkiä lievittämään kärsimystä ja harmin tunnetta ystävällisyydellä itseä kohtaan.

Tutkimustiedon pohjalta voidaan todeta, että kohdatessamme vastoinkäymisiä itsemyötätunnon osoittaminen on hyvinvointimme kannalta merkittävä, jopa itsetunnon vahvistamista hyödyllisempi voimavara. Itsemyötätunnon osoittaminen näkyy myös fysiologisissa mittauksissa. Kun suhtaudumme epäonnistumiseen myötätuntoisesti, hermoston rauhoittava osa eli parasympaattinen hermosto aktivoituu. Epäonnistumisen hetkellä tarvitsemme tunteiden ja mielen rauhoittumista eli jarrua, emme lisää kaasua itsesyytösten muodossa. Parasympaattisen hermoston toiminta tukee kehon ja mielen palautumista, joten itsemyötätuntoinen asenne itseä kohtaan on palautumisenkin kannalta tärkeää.

Harjoittelun avulla on mahdollista oppia tuntemaan itsemyötätuntoa. Tutkimustulosten mukaan hyväksyvä suhtautuminen omiin tunteisiin, ystävällisyys itseä kohtaan ja ei-arvosteleva suhtautumistapa vahvistavat yksilössä vastuun ottamista, sinnikkyyttä, rohkeutta ja mielen tyyneyttä. Itsemyötätuntoiset ihmiset myös kertovat, että itsemyötätunto on auttanut heitä rohkeammin tekemään sitä, mikä on heille tärkeää elämässä.

Oletko antanut itsellesi kriittistä palautetta tai suorastaan ruoskinut itseäsi mielessäsi mielestäsi huonosti menneistä treeneistä tai kisatuloksesta? Auttoiko se sinua selviytymään uuden haasteen kanssa paremmin? Todennäköisesti ei, koska itsekritiikki yleensä pahentaa oloa ja saa keskittymään virheisiin. Seuraavalla kerralla, kun koet epäonnistuneesi ja mieleen nousee arvostelua itseä kohtaan, voit kokeilla roolin vaihtoa. Kuuntele ensin hetki sisäistä puhettasi. Sen jälkeen aseta itsesi tilalle sinulle tärkeä ihminen. Mitä sanoisit hänelle samassa tilanteessa? Puhu sitten itsellesi samalla tavalla myötätuntoisesti, rohkaisten ja rakastavaan sävyyn. Itsemyötätuntoinen asenne mahdollistaa sen, että voit keskittyä rakentaviin tekoihin ja virheistä oppimiseen urheilussa. Itsemyötätunto myös luo edellytyksiä ratkaista ongelmia tai suhtautua haastaviin asioihin hyväksyvästi.

Itsemyötätunto ja ajatukset ovat kiinteässä yhteydessä toisiinsa. Ajatuksemme saattavat olla hyvin toden tuntuisia ja faktamaisia, ja silti paikkansapitämättömiä. Esimerkiksi jos olet treenaamassa klo 20.00, ajatuksesi voi olla: ” Onpa jo myöhä, minun pitäisi olla lepäämässä. Taas olin niin saamaton, että ehdin salille vasta klo 18.45. Tämä kyllä kostautuu palautumisessa. Ei tästä treenaamisesta tule mitään.”  Kello kuudeksi töihin menevällä tehdastyöläisellä ajatus myöhään treenaamisesta voi olla paikkansapitävä, mutta seuraavana päivänä iltavuoroon menevälle aika ei ole lainkaan myöhäinen treenaamiseen. Myös ajatus saamattomuudesta voi olla vain mielipide, jos myöhäisen treenaamisen taustalla on esimerkiksi muuhun elämään liittyvät velvoitteet. Omia ajatuksia voi tarkastella myötätuntoisesti kysymällä, mitä mieleni haluaa viestittää ajatuksilla. Onko niistä tilanteessani oikeasti jotain apua? Myötätuntoinen ajattelu itseä kohtaan ohjaa myös tekemään tietoisia valintoja: Miten voin auttaa itseäni tässä haastavassa tilanteessa?

Harjoitus

Jos koet, että tarvitset lisää myötätuntoista ajattelua omaa itseäsi kohtaan, voit kirjoittaa itsellesi myötätuntokirjeen liittyen johonkin urheilussa tapahtuneeseen epäonnistumiseen tai harmiin liittyen. Suhtaudu kirjeessä myötätuntoisesti, ystävällisesti ja ymmärtävästi tapahtuneeseen. Kirjoita samalla tavalla kuin joku hyvä ystäväsi sen kirjoittaisi sinulle: auttavasti, myötätuntoisesti ja hyvää mieltä tuottavasti. Jos kirje tuntuu liian juhlalliselta tai työläältä, lähetä itsellesi WhatsApp viesti, jossa kannustat, rohkaiset ja tuet itseäsi haastavassa tilanteessa.

Lähteet:

Arajärvi, P. & Theslff, P. 2020. Suorituskyvyn psykologia.
Grandell, R. 2025. Itsemyötätunto.