Teksti ja kuvat: Heikki Orasmaa
On ollut ajatuksissani jo jonkin aikaa tehdä juttuja säännöllisen epäsäännöllisesti, joissa nostajavanhemman lapsesta on myös tullut nostaja. Aloituksena olkoon nyt valmentaja-huoltajan roolissa nykyisin viihtyvä Ismo Lappi ja hänen voimanostossa erinomaisesti menestyvästä pojastaan Nikosta. Heidän jouheva yhteistyö on tuottanut loistavaa tulosta.
Käydäänpä kiinni ensin isä-Ismon voimanostoelämään. Hänen kilpaileminen alkoi 1990-luvun alussa ja päätös oli tarkalleen 16.11.2001. Työelämässä hän on ollut pitkään koneistajamekaanikkona Valmetin palveluksessa.
Ismon seurat olivat Kuopion Painonnostajat sekä nostouran loppuvaiheessa Jyväskylän Voimaklubi. Ismo on ollut myös yhden kaksivuotiskauden (2001-2002) SVNL:n hallituksen jäsenenä.
Miten voimanostoelämä alkoi Ismolla? Täytyy lainata vuonna 2011 huippureportterin, Risto Forssin luvalla hänen tekemästään jutusta Ismosta muutamia rivejä. Ismo oli alkujaan pieksämäkeläinen, joka heitteli keihästä (ennätys 70,28 m) ennen siirtymistään voimanostoon. Savonlinnassa voimanoston SM-kisoissa vuonna 1999 Ismo voitti sarjan 82,5 kg mestaruuden tuloksella jalkakyykky 250 kg, penkkipunnerrus 167,5 kg, maastanosto 340 kg ja yhteistulos 757,5 kg. Nuo lukemat jäivätkin hänen henkilökohtaisiksi parhaiksi sarjaan 82,5 kg. Maastanoston tulos osoitti jo silloin, että todellinen vetomies on kyseessä. Savonlinnan SM-kisojen yhteydessä hän tapasi Janne Toivasen, silloin jo kaksinkertaisen maailmanmestarin, jolta Ismo halusi saada valmennusohjeita. Janne pyysi videopätkiä Ismon treeneistä. Jannen nähtyä videot, oli hän tokaissut: ”Mitäs hemmetin rantaleikkejä nämä oikein ovat”, kertoi Ismo. Sen keskustelun jälkeen Ismo teki päätöksensä, että hän muuttaa Jyväskylään ja alkaa tosimielellä voimanostajaksi. Ismo painoi 89 kiloa, mutta Toivasen harjoitusohjeiden noudattamisen jälkeen kisasarja oli silloinen 75 kg.
Hypätään nyt Sotkamon MM-kisoihin ja tarkalleen päivään 16.11.2001 ja siellä sarjan 75 kg maastanostoon. Ismo oli selvittänyt jalkakyykyssä 250 kg ja penkkipunnerruksessa 167,5 kg. Maastanoston aloituspaino oli 320 kg ja se oli ryhmän avauskierroksen kovin rauta. Sitten Ismon jatko oli yleisön mieleen – osittain. Kakkosnostoon pakattiin ME-romppeet 340 kg ja se yleisön hurratessa ylös ja näin oli uusi ME syntynyt ja Ismo hetkessä katsojien suursuosikki. Näytelmä jatkuu, kun kolmanteen kuormattiin tamperelaista laaturautaa 357,5 kg. Nosto oli hyvä, mutta juuri päätuomarin antaessa luvan tangon laskemisesta tanko irtosi käsistä. Onnistunut nosto olisi oikeuttanut MM-kisojen pronssimitaliin, nyt sija oli kuudes. ”Sie et usko, kuinka tää hetki voi harmittaa” oli Ismon ensimmäisiä tunteikkaita tokaisuja. No, olihan lohtuna kuitenkin tehty tuore ME-tulos maastanostossa.
Se oli hänen päätöskisa, se päätös oli tehty jo ennen näitä Sotkamon kisoja. ”Tällaista tää oli, mutta nyt se on loppu. Tähän päättyi mun urani. Mä olen parikymmentä vuotta urheillut ja nyt se riittää. Syitä on monia: perhe, omakotitalo, kolmivuorotyö. Mulla on Riku-poika ja toinen tulossa näinä päivinä. Jospa mä alankin urheiluttaa niitä silloin, kun niillä on halua sellaiseen.” Näin se oli Ismon ”testamentti” omalle uralleen. Tuo tekstin toinen poika, vielä silloin 2002 vuoden alussa syntymätön, on Niko-poika, jonka urheilu-uraan palataan.
Ismon henkilökohtaiset ennätykset sarjassa 75 kg jalkakyykky 250 kg, penkkipunnerrus 167,5 kg, maastanosto 340 kg* ja yhteistulos 757,5 kg. (* jäi SE-tulokseksi vanhojen sarjojen listalle.) Sattumaa, että samat lukemat oli hänen henkilökohtaisia ennätyksiä myös sarjaan 82,5 kg tehtynä.
No niin, siirrytäänpä siihen toiseen, vielä syntymättömään poikaan, joka syntyi, kun isä-Ismo alkoi jo pakkailla lopullisesti nostokamojaan siirrettäväksi JVK:n nostajien museoon, kunhan sellainen nyt ensin perustetaan. Se poika on Niko Lappi, jonka urheilu-uran alku vaatii muutaman rivin sanoja. Niko edustaa Jyväskylän Voimaklubia ja aloitti opiskelut vuoden alusta Tampereen ammattikorkeakoulussa, tuleva biotuotetekniikan insinööri.
”Niksu” oli hyvin menestynyt jääkiekkoilija nuorena. Jo B-juniori-ikäisenä hän pelasi A-junnujen joukkueessa. Vuoden 2017 Pohjola-leirillä valittiin leirin parhaaksi maalivahdiksi. Pohjola-leiri on Suomen Jääkiekkoliiton järjestämä vuosittainen harjoitusleiri, jolle kutsutaan ikäluokkansa 102 parasta pelaajaa. Kutsutut pelaajat täyttävät kyseisen vuoden aikana 15 vuotta. Hän pelasi muutaman maaottelunkin maalivahtina Suomen nuorten maajoukkueessa.
Sitten syksyllä 2019 jääkiekkoura sai yllättävän käänteen, kun Niko sai kutsun valmentajien juttusille. Hänelle ilmoitettiin, että olet liian lyhyt veskariksi eli maalivahdiksi. Nikon pituus on 172 cm. Sen jälkeen kamat kassiin ja se oli siinä. Lähdettiin kotiin. Olihan se jonkinlainen isku, kun tavoitteena oli pelata lätkää SM-liiga tasolla. Hyvä kuntopohja oli treenattu jääkiekkoharjoituksissa, ex-kiekkoilija sanoo.
Voimanostoura alkoi melkein välittömästi, kun lätkäura oli ohi. Eräs Suomi-voimanoston legenda, isänsä Ismo Lappi, yllytti Nikoa voimanostosalille ja siitähän Niko alkoikin tykätä muutaman käyntikerran jälkeen. Isä-Ismo oli tyytyväinen, mainiten, että ”nyt ollaan” oikean lajin parissa. Aluksi treeni oli myös painonnostoa eli sen työntöä ja tempausta. Liian teknistä, joka ei Nikoa miellyttänyt ja niinpä voimanosto otti omansa, hyvät välitykset lajiin omaavan Nikon.
Vähitellen alkoi kisalavatkin kiinnostamaan. Tätä kirjoittaessa helmikuussa 2024 on Niko käynyt 11 kisat, ensimmäiset olivat 4.12.2019 ja kirjoitushetkellä viimeisimmät 2.2.2024 Pomarkussa. Kertokoon hänen mahtavasta kehityksestä noiden käytyjen kisojen saldot: 490-595-645-690-740-750-710-720-771,5-785-810,5 kg.
Nikon sarja on 93 kg. Siinä hän on nostanut kovimmat rautansa. Jalkakyykky 295,5 kg (SE avoin/M23), penkkipunnerrus 175 kg, maastanosto 340 kg (SE avoin, M23 klassinen/varuste ja PE) ja yhteistulos 810,5 kg (SE avoin/M23).
Seuraavaksi kisaksi Niko on kaavaillut osallistua lokakuussa Tšekin Pilsenissä järjestettäviin nuorten klassisen voimanoston Euroopan mestaruuskisoihin ja tietenkin SM-kisat joulukuussa Hämeenlinnassa on merkattu kalenteriin. Nuorten MM-kisat elokuun lopussa ei ole osallistumislistalla.
Yhteenvetona voidaan todeta, että oli aikoinaan hienoa nauttia Ismo Lapin suorituksista ja etenkin maastanoston kunkkuna tehtyjä ME-rautoja. Nyt Niko jatkaa legendaisänsä ohjeiden mukaan lajin kansallisessa kärjessä. On todettava kuinka tehokas yhteistyö valmentajan ja nostajan, nyt isän ja pojan, kanssa toimii erinomaisesti sekä tuottaen tuloksellisesti hedelmää.
Ismon meriitit voimanostossa:
M23 MM-hopea 1996
M23 SM-kultaa 1995, 1996
M20 SM-hopea 1993
Euroopan Union Cup kultaa 2001*
PM-kulta 1998
SM-kultaa 1999, 2001
SM-hopea 1997
SM-pronssia 1998
*Kisat oli Englannin Birminghamissa, jossa Ismo teki maastanostossa sarjaan 75 kg ME-tuloksen 338,5 kg ja näin Dan Austin (USA) menetti ME-tittelin Ismolle, joka oli pisteissä siellä miesten toinen 45 nostajasta. Henry Clive (Englanti) oli 0,2 pistettä Ismoa parempi.
Nikon meriitit:
Rankinglistalla kautta aikojen (all time) avoimessa ja M23-ikäluokassa, kaikki Suomen nostajat mukana 2. sija, Hautalan jälkeen ja nuorten M23 listalla Niko on ensimmäinen. Vuoden 2023 listalla Niko oli ykkönen avoimessa ja nuorten M23-ikäluokassa.
Klassinen voimanosto:
M18 SM-hopea 2020
M23 SM-kultaa 2021, 2024
Avoimen SM-kulta 2023
