60 vuotta täyttänyt Jarmo Virtanen on kaikkien aikojen paras voimanostaja

Tämä artikkeli on julkastu Voimanostaja-lehdessä 3/2023.

Teksti: Jari Rantapelkonen. Kuvat: Jari Rantapelkonen ja Voimanostaja-lehden arkisto.

Suomen Voimanostoliitto onnittelee Jarmo Virtasta hänen täyttäessä lokakuussa 60 vuotta

Virtanen on Suomen kaikkien aikojen menestynein voimanostaja. Koko maailman voimanostohistorian huomioiden Virtanen on yksi eniten miesten maailmanmestaruuksia voittanut urheilija. Jarmo Virtanen voitti yhdeksän kertaa avoimen luokan maailmanmestaruuden vuosina 1985-1995.

Virtanen kilpaili pääosin sarjassa 82,5 kg, mutta arvokilpailuissa myös sarjassa 75 kg. Lisäksi hän kilpaili satunnaisesti sarjassa 90 kg, mutta ei kertaakaan arvokilpailuissa.

Poikkeuksellisen menestyksekäs urheilu-ura

Jarmo Virtanen (s. 1963) voitti 22-vuotiaana ensimmäisen miesten maailmanmestaruuden Suomessa, kun Espoossa järjestettiin voimanoston maailmanmestaruuskilpailut vuonna 1985. Viimeisen maailmanmestaruuden Virtanen voitti 32-vuotiaana lähellä kotikulmiaan Porissa vuonna 1995.

Jarmo oli päättänyt jo hyvin nuorena poikana, että hänestä tulisi maailmanmestari 80-luvun puolen välin tietämillä. Espoossa vuonna 1985 MM-kilpailussa Virtanen oli sarjassaan 82,5 kg täysin ylivoimainen, sillä hän voitti tuloksellaan 842,5 kg hopealle sijoittunutta norjalaisen Kjell Johanssenin peräti 80 kg erolla. Porissa vuonna 1995 Virtasen voitto oli tiukin, kun MM-voitto heltisi 12,5 kg turvin.

Virtasen nostouran alkupuoliskolla nostettiin käytännössä raakana, klassiseen nostamiseen verrattavissa olevilla asuilla. Esimerkiksi ensimmäiset ”polvisiteet” tulivat käyttöön 70-luvun lopulla, kun nostajat hakivat apteekista harsositeitä. 80-luvun alkupuolella apteekista ostettiin ruskeita siteitä. 80-luvun puolessa välissä alkoi saada varsinaisia polvisiteitä. Voimanostossa Virtasen uran aikana käytettyjä nostovarusteita ei voi verrata nykyisin käytössä oleviin varusteisiin, joiden tuotekehittely alkoi 80-luvulla ja toden teolla Virtasen uran loputtua niin, että klassinen voimanosto ja varustevoimanosto lopulta erotettiin toisistaan.

Taulukko. Jarmo Virtasen voittamat avoimen luokan maailmanmestaruudet voimanostossa. Lisäksi Virtanen on voittanut voimanostossa nuorten maailmanmestaruuden Länsi-Saksassa vuonna 1985.

Miesten Euroopan mestaruuksia Virtasella on kuusi kappaletta vuosilta 1986, 1987, 1988, 1989, 1990 ja 1992. Lisäksi Jarmo on voittanut kaksi kertaa nuorten Euroopan mestaruudet vuosina 1985 ja 1986.

Pohjoismaiden mestaruuksia Virtaselle on yhteensä yhdeksän nuorista ja avoimesta luokasta.

Jarmo Virtanen nosti parhaan yhteistuloksensa 870 kg (337,5-192,5-340) sarjaan 82,5 kg Sotkamossa pidetyissä SM-kilpailuissa vuonna 1993. Virtasen lajiennätykset ovat jalkakyykyssä 340,5 kg, penkkipunnerruksessa 205 kg ja maastanostossa 350 kg. Näiden yhteenlaskettu tulos olisi tietänyt 895,5 kg yhteistulosta, mutta se on sitä lajin suolaa eli spekulaatiota.

Virtasen tekniikat olivat aikaa edellä

Jarmo Virtanen kasvoi maatalossa. Voima periytyi suvussa. Puntit olivat osa pihapiiriä ja elämää. Jarmo Virtasen suku innosti Jarmon punttien pariin. Erityisesti eno, maailmanennätyksiä 70-luvulla maasta vetänyt Raimo Välineva, innosti Jarmon ja monen muun salille.

Jarmo Virtasen kaksi vuotta nuorempi veli Ari Virtanen, joka voitti voimanoston Euroopan mestaruuden sarjassa 75 kg ja sijoittui MM-pronssille, kertoo, mille Jarmon urheilu-ura näytti jo pienenä poikana: ”Kyllä me ollaan semmoisena hyvin hyvin pienenä tiedetty, että Jarmosta tulee nostaja. Jarmo oli niin hyvä urheilussa, että siitä tulee urheilija. Ja kilpailuviettinen kaveri. Jarmo oli niin tavoitteellinen pikkupojasta lähtien. Hän sanoi, että hänestä tulee maailmanmestari. Se oli uskottavaa ja ihan oikeasti uskoin siihen. Mä tiesin, että sillä pojalla on voimaa ja kykyä.”

Se, missä Jarmo Virtanen oli edelläkävijä kilpailijoihinsa ja aikaan nähden, oli tekniikka. Tekniikkaa hiottiin ja kehitettiin jatkuvasti. Jarmo tunnustaa itsekin tämän ja toteaa: ”Ehkä me treenattiin oikein ja oltiin vähän tekniikassa edellä muista. Olin joka lajissa tasainen ja teknisesti kaikissa niissä meni ihan hyvin.” Jarmo muistaa esimerkiksi ennen ensimmäistä miesten MM-kultaa vuonna 1985 edeltävät mietteensä tekniikan haasteista: ”Miesten MM-kisoja varten jouduin miettimään, miten saan kyykyn hanskaan siten, etten jää alkupainoon. Hioin kyykyn asentoa ja tangon paikkaa treeneissä paljon. Tavoitteena oli, että saan tangon selkään ja asennon sellaiseksi, että rinta ei painu liikaa ulos. Sehän on vielä tänäkin päivänä aika monilla ongelmana. Jouduin tekemään asian kanssa tosi paljon duunia.”

Virtanen oli urallaan lähes jokainen kerta MM-tasolla ylivoimainen mestari. Mikä teki Virtasesta niin ylivoimaisen nostourallaan, selviää vuoden 2023 lopulla julkaistavassa kirjassa Yhdeksänkertainen maailmanmestari – Voimanostaja Jarmo Virtasen tarina. Lyhyesti ja vaatimattomasti, mutta hyvin osuvasti, Jarmo on itse todennut salaisuudestaan seuraavasti: ”Ei minulla mitään poppakonsteja ole. Perimänä olen saanut rennot ja nopeasti palautuvat lihakset sekä nopeutta. Jos joku haluaa salaisuudesta puhua, niin se on kai treenin, levon ja lihashuollon onnistunut yhteensovittaminen.” Veljensä Arin mukaan Jarmo oli hyvin päämäärätietoinen ja luotti itseensä. Hyvä treeniporukka oli tärkeä Jarmolle ja kaikille, jotka treenasivat yhdessä Metsälän koululla, nykyisen Kristiinankaupungin kylällä.

Pettymyksiäkin mahtui uralle

Pettymyksistäkin Jarmo Virtanen kertoo tulevassa kirjassaan laajemmin. Lyhyesti voi todeta, että monille Virtasen kannattajalle suuri hämmästys ja pettymys odotuksiin nähden oli se, kun Jarmo jäi kerran MM-kilpailuissa Ruotsissa vuonna 1991 ilman tulosta. Taustalla kun oli vammoja, jotka tekivät kilpailemisesta todella vaikean. Käytännössä vammat tekivät kyykkäämisen mahdottomaksi. Jarmo ei voinutkaan nostaa enää kolmatta jalkakyykkyä. Mikäli Virtanen olisi saanut edes jonkinlaisen tuloksen, olisi hän jälleen voittanut maailmanmestaruuden.

Virtanen haaveili, että voimanosto pääsee olympialajiksi. Lajin yritykset päästä olympialajiksi pilasivat kuitenkin monet käryt doping-testeissä. Jarmo testattiin urallaan noin 50 kertaa ja hän puhui aina puhtaan urheilun puolesta.

Mitä kuuluu voimanostouran jälkeen?

Virtanen on saanut korkeimmat tunnustukset voimanostoliitoilta mitä ne voivat antaa. Virtanen on kutsuttu jäseniksi Kansainvälinen Voimanostoliitto IPF:n Hall of Fameen vuonna 2002 ja kaikkien aikojen ensimmäisenä urheilijana Euroopan Voimanostoliitto EPF:n Hall of Fameen vuonna 1993. Suomen Voimanostoliitto kutsui Virtasen kunniajäseneksi vuonna 2007.

Jarmolla on neljä lasta. Kaksi aiemmasta avioliitosta Alice Heikkalan kanssa: Selina ja Milana. Selina on elintarviketieteiden maisteri ja farmaseutti. Milana on tradenomi ja opiskelee fysioterapeutiksi. Molemmat tytöt harrastivat urheilua nuorempana, Milana pikajuoksua ja pituutta sekä Selina judoa. Maria Koskisen kanssa Jarmo on ollut naimisissa vuodesta 2005 alkaen. Heillä on kaksi lasta, Jasper ja Julius. 15-vuotias Jasper harrastaa jalkapalloa tosissaan. 12-vuotias Julius on alkanut harrastaa voimanostoa ja on suunnitellut kilpailevansa.

Virtanen on työskennellyt vuodesta 1988 alkaen Kristiinankaupungilla urheilun parissa. Hän vastaa kenttämestarina kaupungin liikuntapaikoista ja pitää tunnetusti niistä hyvää huolta. Artikkelin kirjoittaja kävi itsekin katsastamassa paikkoja ja totesi, että Kristiinankaupungissa on erinomaiset mahdollisuudet urheilla hyvin pidetyillä huippupaikoilla.

Virtaset Maria ja Jarmo ostivat vuonna 2003 Kristiinankaupungissa olevan kuntosaliyrityksen Jorma Toivaiselta, joka kilpaili voimanostossa SM-tasolla jo vuodesta 1976 lähtien. Maria Virtanen on myös menestynyt voimanostossa ja voittanut naisten EM-pronssia, PM-kultaa sekä SM-kultaa kahdesti sarjassa 67,5 kg. Salilla on siis osaamista runsain mitoin, sillä Maria on koulutettu ja lisensoitu Personal Trainer sekä ravintovalmentaja. Salilla on hyvä harjoitella. Kaiken lisäksi se on varusteltu Technogymin laitteistoilla. Lisäksi salilta löytyy kahvakuulia ja vapaita painoja myös voimanostoharjoitteluun.

Jarmo on 2000-luvulla käynyt itse harvakseen treenaamassa, mutta on pitänyt kunnostaan huolta. Mikä on oma kunto tänään? ”Oma kunto, jaa no ihan ok. Vaihtelevasti liikun. Töissä saan liikuntaa. Lisäksi tulee hyötyliikuntaa, kun poikien kanssa teen klapeja. Emännän kanssa käydään liikkumassa ja kävelemässä. Salihommaa pitäisi tehdä enemmänkin. Olkapää on sen verran kiukutellut, että painoja ei sillä kärsi nostaa. Oma paino ei ole sen enempää kuin uran aikana”, kertoo Jarmo.

Lopuksi tärkeä kysymys: Mille tuntuu täyttää 60 vuotta? Jarmo on tunnettu tarinankertoja ja huumorimies, jonka seurassa aika ei kisareissuilla ole tullut pitkäksi. Hän kuitenkin hieman hämmentyy, naurahtaa ja näyttää nukkumisen Z-merkkiä. ”60! Jaa-a. Muut vanhenee liian nopeasti”, naurahtaa Jarmo.

Kirjoittaja Jari Rantapelkonen toimi Suomen Voimanostoliiton sihteerinä vuosina 2009-2016. Rantapelkonen on kansainvälinen tuomari. Hän on kijoittanut kirjan ”Yhdeksänkertainen maailmanmestari – Voimanostaja Jarmo Virtasen tarina”.