Nuorissa on lajin tulevaisuus. Heihin meidän pitää panostaa entistä enemmän!!

Osanottomaksuissa ja lisenssien hinnassa on liitto tullut ihan hyvin vastaan.

Voimamaljapisteet näyttävät olevan monelle seuralle aika hyvä "motivointikeino". En tiedä kuvittelenko, mutta näyttäisi nopeasti katsottuna, että halukkuus kansallisten kisojenkin järjestämiseen on hieman laantunut tänä vuonna... mistähän tuo voisi johtua? Voihan se olla sattumaakin...

Voimamaljapisteillä houkuttelemisesta ollaan montaa mieltä. Se ei varmasti ole ainoa keino, vaan yksi muiden joukossa? Voimamaljan perimmäinen idea lienee Suomen vahvimman seuran löytäminen.

Olisiko täysin väärin ottaa esimerkiksi seuraavan kolmen vuoden teemaksi nuorten nostajien rekrytoiminen lajin pariin? YHTENÄ motivaattorina voisi aivan hyvin kokeilla voimamaljan tuplapisteitä poikien alle 17v ja tyttöjen alle 18v (olettaen, että tällainen ikäluokkajako hyväksytään) sarjoissa ko. teemakauden ajan. Vuosi on aivan liian lyhyt aika kokeilulle.

Liitto on tehnyt ottanut mainion askeleen perustamalla nuorisojaoston. Ja se on tehnyt nykyisillä resursseilla mainiota työtä. Siitä kiitos jaoston jäsenille! Nuorisoon panostamisessa pitäisi katsoa maajoukkkuenuorison lisäksi aloittelijoihin ja nuoriin harrastajiin. Ilman uusia nostajia ei tulevaisuudessa ole myöskään nuorten maajoukkuetta...

Tuleeko kentältä muita ideoita mieleen nuoria rekrytoivan seuran palkitsemiseksi? Seurat tarvitsevat kannustusta tässä asiassa. On aivan selvää, että nykypäivänä läheskään kaikki seurat eivät jaksa painaa pelkällä "kutsumuksella". Se vaan näyttää olevan tämän päivän trendi, halusi sitä tai ei.

Tässä TOMMI JALOSEN MIETTEITÄ:

Mun mielestä Malkavaaran näkemykset ovat oikean suuntaisia. Tunnettuahan on, että nuorilla 17 v. pojilla on yksi asia vielä enemmän mielessä (=jatkuvasti), kuin raha. Mutta luulisin, että sille mieliteolle liittokaan ei voi mitään. Oikeastaan mitä liitto ja sen hallitus voi tehdä, on antaa vinkkejä seuroille, miten saadaan näitä tulevaisuuden nostajia mukaan.

Kuten Heikki kirjoitti, pitäisi ajatella nuoren ajattelutavan mukaan (no itsellä ei "ne" asiat pyöri enää niin paljoa mielessä, ikä tekee tehtävänsä). Tuon ikäiset nuoret ovat melko arkoja vanhempien henkilöiden seurassa, keskenään toki kilpaillaan siitä kenellä on enemmän voimaa, kuka on päässyt sormella ..., kenen mopo kulkee nopeimmin jne. Yksi temppu voisi olla varata salilta oma aika, tai ainakin joku teline jossa yksi valmentaja voisi rauhassa neuvoa tekniikkaa, kertoa miten voima ja lihakset tarttuvat paremmin, vaikuttavatko em. asiat paremmin tyttöihin. Kuitenkin niin, että heillä on mahdollisuus treenata salilla eikä tarvitse peloissaan odotella iltamyöhään että se penkki vapautuisi. Isoja Jonen tapaisia karjuja on mukava ihailla, mutta niiden kanssa samaan aikaan treenaaminen arveluttaa.

Toinen tapa millä saataisiin hiukan kilpailua mukaan, on järjestää vaikka kuukausittain omat pienet salikisat, vaikkapa RAW-periaatteella. Vaikka vielä laji kerrallaan tai kaikki samalla kertaa. Niistä voisi tehdä, jos viitsii, kehitystaulukon joka kaverille. Näin saataisiin näkyviin kehityskäyrän. Näin aluksi huonommankion kaverin itsetunto paranee, vaikka nostoissa kavereilta tulisi pataan 100-0, niin kuitenkin voidaan katsoa että suhteessa on kehittynyt naapurin Villeä paremmin. Näihin kisoihin ei kannata päästää vanhempia kavereita mukaan, pyhitetään se aika nuorille jolloin joku porukasta aon aina kisan paras, eikä isommat karjut vie lämmittelytelineitä eikä sen karjun huoltajat varastele poikien äitien tekemiä eväitä.

Yksi asia minkä olen huomannut tuossa ongelmaksi varsinkin täällä pääkaupunkiseudulla on se, että voimailijoille ei ole enää niin hyvin harjoitustiloja. Tämä näkyy taas siinä, että se pienikin aika joka on voimailijoille varattu, menee omaan harjoitteluun. Pullinen manaili jokin aika sitten Tapanilan Erän päätöstä harjoitustilojen pienentämisestä, tuntuu kuin voimanostajat olisivat pian uhanalaisia eläimiä pääkaupunkiseudulla. Pitäisiköhän herättää taas henkiin jonkinlaista seurjoen välistä yhteistyötä ja hommata oma, tarpeeksi iso, harjoittelutila. Rahoitus voisi onnistua salimaksulla, tilassa järjestettävillä kisoilla, talkoilla yms. No, tämä loppu nyt oli vaan tällaista oksennusta eikä se parane siitä että istuskelee kotona kotisohvalla tietokonetta naputtelemassa. Varsinkaan kun en edes kuulu mihinkään paikalliseen seuraan.

Mitä mieltä isännät on?

t. Tommi Jalonen

Uutena juuri mukaan tulleena naisnostajana annan nyt palautetta, joka on aina ottanut voimanostossa silmään.

Kisoihin lähteminen on iso juttu, varsinkin naisihmisille, sillä stereotypiat isoista parrakkaista naisista kisalavalla ovat valtavat. Monesti sanoin oman seuran pojille, että voimaa voin alkaa reenaamaan, mutta kilpailuihin en mene : pysyn mielummin naisena. Kuitenkin oli erikoista huomata, ettei lajissa ollutkaan mitään mörkömäistä vaan aivan tavallisen näköiset urheilulliset ihmiset käyvät kilpailuissa. Ja tätä ihmetteli myös isä, joka oli katsomassa SM-kisoja.

Mielestäni olisi tärkeää näyttää niin nuorille kuin myös heidän vanhemmilleen, että kyseessä on aivan yhtä hyvä ja liikunnallinen harrastus kuin esimerkiksi jalkapallo, yleisurheilu tai pesäpallo. Se mitä tavalliset ihmiset näkevät voimanostossa, on tupakoivat parikymppiset salin oven edessä ja itäblokin kuulantyöntäjät. Ja siksi niin harva vanhempi suosittelee lastaan lähtemään salille ja siksi niin monella naisella on asenneongelma lajissa ja kilpailuissa.



KAIKKI LÄHTEE ESIKUVISTA JA MAINONNASTA!

Aerobicin suosio nousi Tuuli Matinsalon aikaan, kun Tuuli pärjäsi, oli mainoksissa ja esillä televisiossa ja muissa PR-hommissa. Tätä voimanostokin kaipaa.

SVNL: ssä on paljon näyttäviä urheilijoita, niin miksi heitä ei käytetä hyväksi? Mietitään, jos televiossa olisi esim automainos, josta joku maailman luokan nostajistamme nousee autosta ja heittää mainoslauseen. Alla teksti: Nimi ja esim Voimanoston EM-voittaja 2008. Yläkulmassa komeilisi SVNL:n lodo. Samoin kouluilla (yläasteet/lukiot) voisi voimanostoa käydä lajina esittelemässä ja kertomassa terveellisistä ruokavaliosta lisäravinteista ynnä muusta itsensä huolehtimisesta ja voiman keräämisestä. Lisäksi jollain tapaa pitää kisoja saada enemmän televisioon. Mistä lajia paremmin oppisi tuntemaan kun television kautta? Ja kisat pitäisi saada näkymään ilmaiselta kanavalta.

Se, mitä lajista näytetään ulospäin, ratkaisee, aloittaako nuori harrastuksen vai ei. Jos lajista ei tule mieleen, kuin 200kg isot sedät jotka penkkaavat oman painonsa, ei se vetoa nuoriin ja varsinkaan nuoriin naisiin. Toki itse laji ja halu olla voimakas ovat tärkeitä, mutta harva 20-vuotias haluaa muuttua "karjuksi" harrastuksensa vuoksi. Ja nämä stereotypiat ovat ongelma ja niihin pitää saada ratkaisu.



Lisäksi seurojen rahapolitiikasta
Totta kai seuroja pitää tukea ja seurojen tukea nostajia. Mutta ilman rahaa se ei onnistu. Jos liittoon saataisiin näkyvyyttä ja sitä kautta suuria sponsorisopimuksia, toisi se myös rahaa. Kuitenkaan raha ei ole kaikki kaikessa. itse lähdin mukaan seuran puheenjohtajan pienestä "painostuksesta" ensimmäisenä kisana seuran omat penkkikisat. Tällaiset pienet sievät kilpailut ovat paljon helpommat aloittaa kun 'isommat' kansalliset.


Tuossa nyt jotain mietteitä mitä itse ajattelisin auttavan tilanteeseen


ps (hieman ohi aiheen) . Lisäksi itse olen ihmetellyt, miksi liitto ei järjestä raakakisoja? Monille varustenostot ovat kynnyskysymys niin mikä estäisi kerran vuoteen järjestää hieman isommat raakakilpailut?

Itsellä kun alkaa opiskelu uudessa koulussa, niin yritän sieltä saada uusia voimailijoita salille, joskos jotain tulisikin!

Hyviä ideoita Anni. Toivon, että moni vanhempi ja kokeenempi voisi ottaa kantaa mietteisiisi, sillä luulen, että montaa esille ottamaasi ideaa on ajateltu jo aiemmin. Laji tarvitsee nostajien lisäksi innostuneita ja osaavia tekijöitä. Monella meistä menee paukut sanoisinko perusasioiden (jäsenasiat, kisat, valmennus yms) pyörittämiseen. Mutta jatketaan keskustelua täällä, leirillä, kisamatkoilla ym. Jo tällainen keskustelu herättää jos ei muuta niin miettimään mitä voisimme tehdä toisin tai lisää. Dialogi on tarpeen. Raakakisaamisesta muuten mikään ei estä nostamasta kansallisissa ja muissakin kisoissa raakana.

Teemu Leppänen kirjoitti:
Itsellä kun alkaa opiskelu uudessa koulussa, niin yritän sieltä saada uusia voimailijoita salille, joskos jotain tulisikin!

Hyvä ajatus Teemu, tämähän on juuri sitä mitä jokaisen meistä tulisi tehdä. Ajatellaanpa näin, että jokainen liiton nostaja, toimihenkilö ym. aktiivi saisi yhden uuden henkilön mukaan toimintaamme vuoden aikana. Se ei ihan tuplaisi jäsenistöämme, mutta voisi tuoda ainakin aikamoisen lisäyksen henkilöstöömme vaikka luonnollista poistumaa on joka vuosi. Usein simppelit jutut toimivat parhaiten.